Lausunto hallituksen esityksestä laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion henkilöstön etätyössä sattuneen tapaturman korvaamisesta. Lakia sovellettaisiin ainoastaan valtion henkilöstöön eikä tarkoituksena ole laajentaa yleistä lakisääteistä työtapaturmia koskevaa turvaa.
Työnteon yhteydessä sattunut tapaturma korvataan tällä hetkellä voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaisesti riippumatta työn tekemisen paikasta eli myös etätyössä. Lain 25 §:ssä on rajoitettu kotona ja muussa määrittelemättömässä paikassa tehtävässä työssä sattuneen tapaturman korvaamista. Etätyössä lakisääteinen vakuutusturva on siis suppeampi ja kattaa vain välittömästi työhön liittyvän toiminnan.
Esityksessä ehdotetaan, että valtion henkilöstön osalta turvaa laajennettaisiin etätyöntekopaikassa tai työntekopaikan alueella työntekoon liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa sattuneen etätyötapaturman ja rajoitetummin etätyöntekopaikan ulkopuolella sattuneen etätyötapaturman korvaamisen mahdollistamiseksi.
Digitalisaatio mahdollistaa työn tekemisen paikasta riippumattomasti ja työn tekemisen tavat ovat digitalisaation myötä myös muuttuneet. Korona-aika omalta osaltaan lisäsi etätyön tekemistä. Etätyö ja monipaikkatyö tulee olemaan jatkossakin yksi tapa organisoida työtä. Tämän vuoksi on KT:n näkemyksen mukaan on tärkeää pohtia myös etätyössä sattuneiden tapaturmien korvattavuutta. On kuitenkin muistettava, että kaikissa työtehtävissä etätyö ei ole mahdollista.
Esityksessä tuodaan esiin, että valtio ei vakuuta henkilöstöään, vaan valtioon työ- tai virkasuhteessa olevien tapaturmat ja ammattitaudit korvataan valtion varoista työtapaturma- ja ammattitautilain säännösten mukaisesti. Korvausten toimeenpanosta huolehtii Valtiokonttori. (HE luonnos, s. 4.) Työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:ssä säädetään vapaaehtoisesta työntekijän vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka perusteella korvataan tapaturma, joka ei ole korvattavissa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella.
Työnantajat ovat voineet lisätä työntekijöiden turvaa myös vapaaehtoisilla etätyövakuutuksilla. Valtion henkilöstön vakuuttaminen yksityisellä palveluntarjoajalla ei ole nykyisten määräysten mukaan mahdollista. (HE luonnos, s. 5.) KT katsoo, että lähtökohtien ollessa erilaisia on sinänsä perusteltua, että valtion henkilöstön etätyössä sattuneen tapaturman korvaamisen perusteita ehdotetaan muutettavaksi lailla.
KT kuitenkin korostaa, että esityksen johdosta lakisääteinen turva muodostuisi etätyötä tekeville työntekijöille erilaiseksi riippuen siitä, millä työnantajasektorilla työntekijä työskentelee. Muun kuin valtion työntekijöiden osalta turva jäisi riippumaan siitä, onko työnantaja ottanut lisäturvaa työntekijöilleen vapaaehtoisen vakuutuksen kautta.
Esityksessä mainitaan, että tavoitteena on saattaa valtion henkilöstö vastaavaan asemaan etätyössä sattuneiden työtapaturmien korvaamisessa kuin niiden työnantajien henkilöstö, joilla on työnantajan järjestämä vapaaehtoinen vakuutusturva etätyössä sattuneiden tapaturmien korvaamiseksi (HE luonnos s. 6). Tapaturmavakuutuskeskuksen arvion mukaan keskimäärin noin viidesosa kaikista työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella vakuutetuista palkansaajista kuuluu työnantajan lakisääteisen vakuutuksen yhteyteen ottamaan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piiriin (TVK:n uutinen 18.3.2022 >).
Edellä mainitun perusteella KT katsoo, että olisi tarpeen arvioida, onko tarkoituksenmukaista tai tasapuolisen kohtelun mukaista, että etätyötä tekevillä työntekijöillä on eri sisältöinen lakisääteinen turva riippuen siitä, millä työnantajasektorilla he työskentelevät.
Valtion henkilöstölle työnteon yhteydessä sattunut tapaturma korvattaisiin jatkossakin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Esityksen 5 ja 6 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi etätyötapaturmasta etätyöntekopaikan alueella ja etätyöntekopaikan alueen ulkopuolella. Korvattavuus laajenisi tältä osin merkittävästi.
KT:n näkemyksen mukaan ehdotetut säännökset saattavat aiheuttaa tulkinnallisia haasteita suhteessa siihen, mitä vastaavassa tilanteessa korvataan voimassa olevan lainsäädännön perusteella lähityössä. Esityksen perustelut ovat tältä osin suhteellisen suppeat ja vaatisivat tarkennusta. KT:n näkemyksen mukaan tulisi huomioida esityksen mahdolliset vaikutukset myös laajemmin, mikäli myöhemmin päädyttäisiin tarkastelemaan turvan laajentamista myös muiden työnantajasektoreiden osalta.
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
Työelämän kehittämisen asiantuntija Minna Salli
