KT muuttui kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaksi

Jo vuosia ja useilla hallituskausilla valmisteltu sote-uudistus hyväksyttiin lopulta eduskunnassa juhannusviikolla. Suomen historian suurinta hallinnonuudistusta koskeva valtava lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan vaiheittain.

Uusien hyvinvointialueiden perustaminen ja noin 200 000 henkilön työnantajan vaihtuminen edellyttivät uutta sääntelyä henkilöstön ja työmarkkinaosapuolten asemasta. Hyvinvointialueista tulee alueensa suurimpia työnantajia ja niiden työnantajaedunvalvonta sekä työ- ja virkamiesoikeudellinen sääntely ratkaistiin osana lainsäädäntöpakettia.
Sote-uudistuksen johdosta muuttui heinäkuun alusta alkaen myös laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä. Laki määrittelee uudelleen KT:n aseman ja tehtävät.

Uuden lain mukaan KT on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. KT valvoo jatkossa niin kuntien, kuntayhtymien sekä perustettavien hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien etua. Edellä mainittujen lisäksi niiden omistuksessa ja määräysvallassa olevat yritykset, säätiöt ja osuuskunnat voivat liittyä uuden KT:n jäseniksi.

Julkisrahoitteisten työnantajien kokoaminen uuden KT:n toiminnan piiriin mahdollistaa työnantajaedunvalvonnan paremman koordinoinnin sekä edustavuuden ja vaikuttavuuden työmarkkinakeskusjärjestönä. Vastaava kehitys kohti suurempia järjestökokonaisuuksia on ollut nähtävissä myös yksityisten työnantajien ja ay-liikkeen suunnalla.

Erona yksityiseen sektoriin kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusjärjestelmä perustuu lainsäädäntöön, jossa määritellään muun muassa valtakunnallisten ja paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten osapuolet.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toimii lain mukaan valtakunnallisena työnantajaorganisaationa ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt, jotka ovat käytännössä neuvottelujärjestöjä.

KT:n tehtävät ja palvelut ennallaan

Lakimuutos ei muuta olennaisesti KT:n tehtäviä, mutta tehtävistä on säädetty uudessa laissa aiempaa tarkemmin. Palvelut työnantajille ja asiakkaille jatkuvat ennallaan ja uudistuvat uusien asiakkaiden tarpeet huomioiden vuoteen 2023 mennessä.

KT toimii samaan aikaan työmarkkinakeskusjärjestönä sekä kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaationa. Vastaavaa kaksoisroolia ei ole millään muulla työmarkkinajärjestöllä Suomessa. Edunvalvonnan laaja-alaisuudesta kertoo se, että julkisten työnantajien työmarkkinakeskusjärjestönä KT on mukana yli 100 kaksi- ja kolmikantaisessa työryhmässä ja organisaatiossa. Vaikka keskusjärjestöt eivät tee enää työmarkkinasopimuksia, niiden vaikutusvalta esimerkiksi työ-, eläke- ja sosiaalilainsäädännön valmistelussa on keskeinen.

Uuden lain mukaan KT:n tehtävänä on neuvotella ja sopia virka- ja työehtosopimuksista ja keskusjärjestösopimuksista sekä huolehtia työnantajaedunvalvonnasta työ-, eläke- ja sosiaaliturvalakien valmistelussa ja kansainvälisissä yhteisöissä.

Lisäksi KT hoitaa ja kehittää työnantajatoiminnassa tarvittavaa työmarkkinatutkimusta sekä henkilöstöjohtamiseen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä tehtäviä. KT antaa myös suosituksia työelämän kehittämisestä, edistää työnantajaviestintää sekä hoitaa muita työnantajaedunvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä.

Hallinto uudistuu

KT:n päätösvaltaa käyttää siirtymävaiheessa valtuuskunta. Kuntavaalien tuloksen mukainen uusi valtuuskunta aloittaa työnsä 1.1.2022. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n varsinainen uusi hallinto aloittaa toimintansa vuoden 2023 alkupuolella. Tällöin KT:n toimintaa johtaa hallitus ja kolme jaostoa: kuntajaosto, hyvinvointialuejaosto ja yritysjaosto. Jaostojen jäsenet nimetään asiakasorganisaatioiden edustajista laissa tarkemmin määritellyllä tavalla.