Poikkeusolot vauhdittivat työn ja toimintatapojen muutosta

Työn muutokset näkyivät selvästi kaikilla seurannassa mukana olleilla ammatti- ja toimialoilla. Eri alojen muutostarinat poikkeavat kuitenkin huomattavasti toisistaan. Tämä käy ilmi vertailemalla alakohtaisia työn murroksen kuvauksia. Kuvauksia on laadittu tähän mennessä yhteensä 14 kappaletta, esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, vanhusten palveluista, sairaaloista ja kirjastoalalta.

Tärkeimmät syyt tarinoiden erilaisuuteen olivat töiden luonteen ja asiakaskunnan eroissa, mutta eroja aiheutui myös säätelystä sekä isoista lakisääteisistä uudistuksista.

Työn murroksen seurantatyöryhmän puheenjohtaja, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Jorma Palola pitää merkittävänä sitä, miten eri tavoin työn murros näkyi eri ammattialoilla.

– Työn murroksen kuvauksiin tutustumalla saa hyvän kuvan nykyaikaisesta kuntatyöstä. Ne kuvaavat myös ammattilaisten näkemyksiä siitä, millä keinoin murroksessa voi onnistua, Palola sanoo.

KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mielestä työn murroksessa on tarpeen korostaa kuntaorganisaatioiden omaa kehittämistyötä ja sen onnistumista. Teknologinen kehitys ja moni muu tekijä on tehnyt ne entistä tärkeämmäksi.

– On arvokasta, että KT ja pääsopijajärjestöt yhdessä seuraavat työn murrosta ja edistävät kunta-alan työoloja. Kuntaorganisaatioiden oman kehittämistyön tueksi on lähivuosina panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Vaikuttava ja kustannustehokas keino siihen ovat laajassa yhteistyössä toteutetut pitkäjänteiset työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmat ja niiden rahoittaminen.

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voiman mukaan hyvän kuntatyön merkitystä suomalaisille ei voi riittävästi korostaa. Harvoin tuodaan esimerkiksi esiin sitä, miten hieno saavutus on peruspalvelujen ulottaminen varsin tasalaatuisena maan joka kolkkaan.

Etäyhteydenpito merkittävin uusi asia

Työn murroksen seurantaan osallistui keväällä 2021 yli tuhat kunta-alan ammattilaista ja asiantuntijaa. Heidän havaintonsa koottiin eri ammattialojen työn murroksen kuvauksiin.

Johto ja henkilöstö nostivat ennen korona-aikaa työn murroksen merkittävimmäksi uudeksi asiaksi muutokset toimintatavoissa eli siinä, miten toimitaan yhdessä. Keväällä 2021 niiden rinnalle kärkeen nostettiin digitaaliset palvelut ja etäyhteydenpito, joka mahdollistaa etäpalvelut, -kokoukset, -opetuksen ja muun etätyön.

Digiloikassa ei merkittävintä ollut uusi teknologia – se olisi ollut usein käytettävissä jo ennen korona-aikaa – vaan etäpalveluihin ja etäosallistumiseen liittyvä toimintakulttuurin muutos. Kun työtä ryhdyttiin pakon edessä tekemään etäyhteyksin, huomattiin että kyllä tämäkin toimii, ja joissain asioissa jopa paremminkin joko asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Korona-aikana yli puolet kunta-alan henkilöstä jatkoi lähitöissä ja 36 prosenttia siirtyi osittain tai kokonaan etätyöhön.

Koronavuodesta henkilöstö arvioi työyhteisönsä selviytyneen pääosin hyvin, vaikka monilla ammattialoilla oltiin tiukoilla. Seurantaan osallistuneiden asiantuntijoiden lisäksi näin vastasi myös 81 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa.

Kunta-alan työn murroksen seurannasta vastaavat yhteistyössä kunta-alan pääsopijajärjestöt.: KT Kuntatyöantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Työn murroksen seuranta on osa Kuntatyö2030-kokonaisuutta.

• Tutustu työn murrosta koskeviin seurantaraportteihin >
• Katso tallenne tulosten julkistamistilaisuudesta 2.6. >

Lisätietoja:

Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat, puh. 040 820 6800
Marko Heikkinen, Ammattiliitto Jyty, puh. 040 713 0150
Marjo Katajisto, Ammattijärjestö Talentia, puh. 09 3158 6020
Lauri Kurvonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 020 748 9615
Sari Ojajärvi, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry. puh. 09 272 79124
Jorma Palola, KT Kuntatyönantajat, puh. 050 512 5300
Anne Ranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, puh. 040 701 8223
Sari Viinikainen, Tehy ry, puh. 040 7793 637