Mielenterveysongelmien ehkäisy on investointia tulevaisuuden työelämään
OECD:n esittämän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin yksitoista miljardia euroa. Mielenterveyden edistämisellä on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointitalouteen, organisaatioiden taloudelliseen menestykseen sekä työn tuottavuuteen ja laatuun. Hyvinvoivat työtekijät ja työyhteisöt säilyttävät toimintakykynsä myös poikkeustilanteissa ja palautuvat niistä nopeammin.
Toisin kuin muissa sairauspääryhmissä mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä ei vähentynyt vuonna 2020. Yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä maksetaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella, ja näillä syillä sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suurinta kasvu on ollut nuorten ja varhaiskeski-ikäisten naisten joukossa.
Työterveyspalveluiden tuottajilta tulleiden viestien mukaan mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on vuoden 2021 vaihteesta kääntynyt jälleen kasvuun. Myös käynnit työpsykologien vastaanotoilla ovat lisääntyneet.
Mielenterveysjohtamista kannattaa siis parantaa monestakin syystä.
Tuetaan työpaikkojen kykyä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Marinin hallitusohjelmaan kirjatun työelämän ja mielenterveyden toimenpideohjelman.
Ohjelmalla parannetaan työpaikkojen valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä ja vahvistaa mielenterveyttä tukevia voimavaroja. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on myös vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja sekä näistä syistä alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä. Ohjelma on osa kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt ovat mukana tukemassa ja ohjaamassa ohjelman toetutusta sen ohjausryhmässä.
Käytännössä työpaikkojen mielenterveysosaamista ja -taitoja työelämän muutoskohdissa parannetaan sekä ohjelmatyöllä että koulutusta lisäämällä. Yhtenä keinona on tarjota työpaikkojen käyttöön mielenterveyttä vahvistavia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviä työkaluja.
Työpaikat voivat ottaa käyttöön mielenterveyden vahvistamiseen suunniteltuja työkaluja
Yksi esimerkki työpaikkojen käyttöön tarkoitetuista työkaluista on Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuottama maksuton Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki. KT on ollut mukana hankeryhmässä valmistelemassa ja kehittämässä tätä työelämälähtöistä työkalua esihenkilöiden työn tueksi.
Samassa yhteydessä on kehitetty Mieli ry:n kanssa Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä. Työpaikka voi hakea Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä ja samalla osoittaa sitoutuvansa mielenterveyttä edistävän työyhteisön kehittämiseen. Merkin saamisen keskeisiä edellytyksiä on muun muassa se, että työpaikalla johdetaan mielenterveyttä suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan eri elämäntilanteissa.
Työelämän ja mielenterveyden toimenpideohjelmassa kehitetään myös toimintamallia henkistä työkykyä ja mielenterveyttä tukevaan työterveysyhteistyöhön. Mallissa korostuu yhteistyön ja ennaltaehkäisyn periaatteet. Mielenterveyden tuen työkalupakin toteuttajina toimivat Työterveyslaitos ja MIELI Suomen mielenterveys ry. Toimintamallissa valmennetaan johtoa, henkilöstöhallintoa, työsuojelua, työterveyshuoltoja ja muita toimijoita tukemaan työntekijöiden mielenterveyttä ja ottamaan työkalu käyttöön työpaikalla. Mielenterveyttä tukevia työkaluja palvelumuotoillaan yhdessä asiasta innostuneiden työpaikkojen kanssa. Yhteiskehittämiseen ja valmennukseen haetaan juuri nyt aiheesta kiinnostuneita työpaikkoja.
Mielenterveyden manifesti sisältää kymmenen teesiä työelämään
Ministeri Pekonen järjesti 22.3.2021 työmarkkinaosapuolten ja asiatuntijatahojen yhteisen työelämän mielenterveyden pyöreän pöydän keskustelun, jossa työstettiin asiantuntijataustaryhmän ajatusten pohjalta yhteistä mielenterveyden manifestia.
Keskustelussa ja sen yhteydessä julkaistussa manifestissa korostuu mielenterveys organisaatioiden menetystekijänä, työterveysyhteistyön rooli sekä työyhteisön merkitys. Tärkeäksi nähtiin myös työpaikkojen toimintakulttuuriin vaikuttaminen siten, että työkykyä tukevan työn painopiste siirtyy yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta yhteisökeskeiseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan.
Asia on monestakin syystä tärkeä. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi myös jatkossa on syytä kiinnittää korjaavien toimenpiteiden sijaan entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisevään toimintaa ja koko työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Työssä jatkamisen ja työkyvyn ylläpitämisen tukemisessa on huomioitava työn ja sen tekemisen muutokset ja ennakoitava näiden vaikutukset työkykyriskien painottumiseen.
Kuntatyöpaikoilla on jo kiinnitetty huomioita mielenterveysjohtamiseen
Kuntatyöpaikoilla on tunnistettu mielen hyvinvoinnin merkitys, ja eri puolilla Suomea on kehitetty esihenkilöille ja henkilöstölle keinoja sen tukemiseen. Maaliskuussa 2021 pidetyssä työsuojelupälliköiden ajankohtaispäivässä esiteltiin myös kuntien omia hyviä ratkaisuja mielenterveysjohtamisessa.
Yksi hyväksi havaittu tapa on panostaa aktiiviseen työterveysyhteistyöhön. Sairauspoissaolokäytäntöjä ja työn muokkaamisen malleja kehittämällä yhdessä työterveyshuollon kanssa on pystytty merkittävästi vähentämään mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja.
Työ itsessään onkin monesti terapiaa, eikä pitkä poissaolo työyhteisöstä kuntouta tai tue mielenterveyskuntoutujan työkykyisyyttä. Koronaepidemian myötä myös työterveyshuollon tukimuotoja, kuten työpsykologin keskusteluapua tai mini-interventioita, on opittu hyödyntämään aiempaa enemmän.
Toisena esimerkkinä kuntaorganisaatioiden hyvistä käytännöistä nostettiin esiin esihenkilöille tarjottu valmennus varhaiseen, aktiiviseen tukeen ja työkykyasioiden puheeksi ottamiseen. Myös esihenkilöiden omasta jaksamisesta on huolehdittu muun muassa tarjoamalla työnohjausta tai työpsykologin sparrausta.
Monilla kuntatyöpaikoilla on myös kiinnitetty huomiota organisaation johtamisfilosofiaan ja tunnejohtamisen taitoihin. Työpaikkojen keskustelukulttuuria on kehitetty esimerkiksi hyödyntämällä työsuojelun yhteistoiminahenkilöstön osaamista tai virtuaalisen keskusteluavustajan tai -botin tukea. Nämä ovat auttaneet keskustelemaan vaikeistakin asioista työpaikalla.
Koronan jälkeen tarvitaan myös henkistä elvytystä
Mielenterveysjohtamiseen on syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa. Koronaepidemian jälkeen tarvitsemme työelämään henkisen elpymisohjelman, jonka turvin työyhteisöt toipuvat poikkeusajan vaikutuksista.
Koronaepidemia on vaikuttanut erityisesti nuoriin, niin opiskelijoihin kuin jo työelämässä mukana oleviin. Nuorten työntekijät tarvitsevat hyvän perehdytyksen lisäksi myös tukea työsuhteen eri vaiheisiin. Lisäksi psykososiaalisen tuen keinoja on kehitettävä erityisesti tunnetyötä tekevillä naisvaltaisilla aloilla, joissa kuormitustekijät kasautuvat työn luonteen vuoksi.
Uusiin työkykyriskeihin varautuminen edellyttää, että digitalisaatiosta, etätyöskentelystä ja mahdollisista uusista pandemioista johtuvat riskit arvioidaan. Aivoterveyttä voidaan vaalia huolehtimalla riittävästä palautumisesta ja korostamalla omasta hyvinvoinnista huolehtimisen merkitystä.
Mielenterveyden edistämiseksi työelämässä on aika kääntää katse yksilöistä työyhteisöjen hyvinvointiin, vaalia yhteisöllisyyttä sekä tukea henkilöstöä yhteiskehittämisessä ja uuden oppimisessa. Tällaisilla työyhteisöillä on resilienssiä kehittää yhdessä omalla työpaikalle sopivia ratkaisuja tulevissa muutostilanteissa.
Anna Kukka
Anna Kukka on neuvottelupäällikkö KT:n henkilöstövoimavarojen kehittämisen osaamisalueella.
Annaa innostaa työelämäkysymysten ratkaiseminen yhdessä työpaikkojen kanssa sekä uusien asioiden kokeileminen. Annan mukaan tärkeimmät avaimet työn murroksen haasteista selviytymiseen ovat vuorovaikutuksen ja luottamuksen vahvistaminen.
