Sote-uudistuksen realiteetit on tunnustettava: ylimääräistä rahaa ei ole näköpiirissä

Vuosia valmisteltu ja aiempien hallitusten aikana moneen kertaan kaatunut sote-uudistus on jälleen etenemässä eduskuntaan. Julkisuudessa läpimenon mahdollisuuksia pidetään  ehkä aiempia yrityksiä todennäköisempänä. Aikataulu on nytkin kireä. Tavoitteena on, että sote-lait hyväksyttäisiin viimeistään kevät-kesällä 2021. Väliaikaishallinto aloittaisi sen jälkeen välittömästi.

Sote-uudistuksesta annettiin yli kahdeksansataa lausuntoa. Keskeiset huomiot koskivat muun muassa kuntien ja maakuntien rahoituksen riittävyyttä, hyvinvointialueiden itsehallintoa ja ohjausta, omaa palvelutuotantoa ja ostopalveluja sekä uudistuksen aikataulua.

Hallitus muutti lausuntojen perusteella tiettyjä osia esityksestään. Kuntien taloudellisten vaikutusten kohdalla tehtiin jonkin verran lievennyksiä muutosten ääripäihin ja joihinkin valtionosuuskriteereihin. Vuotta 2023 koskeva kunnallisveron vähennys on kuitenkin 13,26 prosenttiyksikköä. Etenkin kasvavien kaupunkien elinvoiman ja investointimahdollisuuksien turvaaminen on edelleen iso kysymysmerkki. 

Ylimääräistä rahoitusta ei ole näköpiirissä ja julkisen talouden alijäämät pikemminkin kasvavat. Siksi alueiden ja kuntien rahoituksen riittävyys on todellinen ongelma, joka edellyttää myös menokuria ja tuottavuuden parantamista.   

KT Kuntatyönantajat oli mukana valmistelemassa henkilöstöä ja työmarkkinajärjestelmää koskevia esityksiä. Lähes kaikki kunnat ja kuntayhtymät katsovat sote-uudistuksesta antamissaan lausunnoissa, että esitys henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta on tarkoituksenmukainen. 

KT:n asema onkin muuttumassa merkittävästi. Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnasta merkitsee toteutuessaan sitä, että kuntien ja kuntayhtymien lisäksi KT:sta tulee uusien hyvinvointialueiden valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Lakiesitys mahdollistaa sen, että kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat osakeyhtiöt ja säätiöt voivat liittyä uuden KT:n jäseneksi.

Uudistus koskee yli 212 000 nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevaa henkilöä.  Se on toteutuessaan Suomen historian suurin liikkeen luovutus.

Myös eläkelainsäädäntöä ja Kevan asemaa koskevat muutokset ovat kuntakentän mielestä perusteltuja. KT on jo pitkään kiinnittänyt huomiota kuntatyönantajien noin neljä prosenttiyksikköä yksityisiä työnantajia korkeamman eläkemaksun korkeaan kustannustasoon ja edellyttänyt Eläketurvakeskuksen laskentaoletusten käyttämistä sellaisenaan myös kunta-alalla.

KT ja kuntakenttä ovat huolissaan uudistuksen muutoskustannuksista. KT on esittänyt jo aiemmin uudistusta valmistelleelle Juha Sipilän hallitukselle mallia, jolla palkkauksen yhteensovittamisesta aiheutuvia harmonisointikuluja rajoitettaisiin. KT pitää edelleen tärkeänä, että palkkojen yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

KT:n malli perustuu siihen, että siirtyvän henkilöstön tehtävän vaativuutta koskevat palkanosat yhteensovitettaisiin vaativuusryhmittäin niin sanotun mediaanipalkkatason mukaan. Ylimenevä osa muodostaisi siirtyvälle henkilöstölle siirtymäkauden lisän, joka olisi käytössä niin kauan kun tehtävä pysyy samana. Kenenkään palkka ei näin ollen alenisi sote-uudistuksesta johtuvasta syystä, mutta yhteensovittaminen eli harmonisointi tapahtuisi keskimmäisen palkan tasolle vaativuusryhmittäin.

KT on mukana vaikuttamassa useissa ministeriöiden sote-uudistuksen valmistelun ja alueellisen valmistelun verkostoissa.

KT organisoi ja antaa muutostukea monin eri tavoin niin henkilöstöä luovuttaville kuin vastaanottaville työnantajille. KT:n Soteliiderit -hanke tukee erityisesti sote-työnantajia muutosjohtamisessa ja työelämän kehittämisessä. KT:n Lähijohtamisen akatemia antaa käytännön työkaluja johtamiseen esimiehille ja työnantajien edustajille.

Joka tapauksessa Suomen hallintohistorian ja henkilöstövaikutusten osalta mittavimman uudistuksen toteuttamisessa on edessä vuosien ellei vuosikymmenten työsarka, jos sote-uudistus saa eduskunnan siunauksen.