Lausunto iäkkäiden laatusuositusluonnoksesta 2020–2023

1. Onko suosituksen pohjaksi esitetty riittävästi tilasto- ja tutkimustietoa ikääntymisestä ja palveluista?

Ei täysin.

Suosituksessa haetaan ratkaisuja koko ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseen sekä heidän palveluidensa kehittämiseen. Vaikka suosituksessa ei toistetakaan lain velvoitteita, osana laadukasta palvelutoimintaa, tulisi tiiviisti kuvata vanhuspalveluiden tuottajat sekä työvoimatilanne.

Suosituksen olisi hyvä sisältää, palveluiden kuvaamisen lisäksi, ajankohtaista vaikutusarviointia ikääntyvien palveluiden työvoimatarpeista sekä suosituksia työvoimatarpeiden laadullisesta ja määrällisestä täyttämisestä. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin työvoimapula-ammattien joukossa on jo pitkään ollut keskeisiä vanhuspalveluiden ammattiryhmiä, kuten lähihoitaja ja sairaanhoitaja. TEM:n Ammattibarometrin mukaan kuukausittain on auki vanhuspalvelujen keskeisimpien ammattiryhmien työpaikkoja, joista esimerkkinä maaliskuun 2020 tilanne, jolloin avoimia työpaikkoja oli 6392 kpl. Lisäksi Kevan ennusteen mukaan 32% lähihoitajista ja 25% sairaanhoitajista eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Tämän lisäksi tällä hetkellä eduskunnassa olevan hallituksen esityksen laista hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta mukaisesti henkilöstömitoituksen nosto tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä tulee lisäämään työvoimatarvetta sijaiset mukaan lukien jopa 5 300 henkilöllä. Edellä mainitun perustein työvoiman saatavuutta ja suosituksia toimenpiteistä sen edistämiseksi on perusteltua esittää myös osana iäkkäiden laatusuositusta.
Muut suosituksessa esitellyt tilastot ovat perusteltuja.

2. Onko suositukseen valittu oikeat aihealueet väestön ikääntymisen ja siihen varautumisen sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista?

Kyllä. 

Aihealuekokonaisuudet ovat perusteltuja ja oikeita. Aihe-alueiden sisältöjä voisi tietyin osin vielä tarkentaa.
Suosituksen 3. osio käsittelee iäkkäiden henkilöiden toimintakykyisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Iäkkäiden mielenterveyshäiriöiden sekä päihde- ja muiden riippuvuusongelmien hoito ja palvelut tulisi sisällyttää laajemmin ja selkeämmin suositukseen. Iäkkäiden alkoholin liikakäytön sekä erilaisten riippuvuusongelmien on arvioitu lisääntyneen. Tähän on tarpeen kiinnittää suosituksessa enemmän huomiota.

Suosituksen 5. osiossa kuvataan teknologiaa työntekijöiden tukena. Suosituksessa esitetään arvio, että noin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä pystyttäisiin korvaamaan muutaman vuoden kuluessa jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen on kannatettavaa, mutta näin vahvan arvion esittäminen vaatii tarkennusta. Tällä hetkellä hoivarobotit tarjoavat välineellistä apua ja hyötyä apuvälineinä. On kuitenkin huomioitava, että ne toimivat ihmisen ohjaamina ja edellyttävät edelleen henkilötyövoimaa. Ei ole vielä näköpiirissä, että hoivarobotit ratkaisisivat vanhuspalveluiden työvoimatarpeen haasteita. Monitoimisia robotteja ei ole vielä tarjolla ja kotona asuvien vanhustenkin avuksi on vielä vähän soveltuvaa teknologiaa. Lisäksi, kuten suosituksessa todetaankin teknologisten ratkaisujen investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret.  Yksittäisen robotin hinta on satoja tuhansia euroja. Jos robotiikkaa esitetään suosituksessa ratkaisuksi työvoimatarpeeseen, niin ikääntyneiden palvelutoimintaan sopivan robotiikan ja teknologian kehittämiseen tulee osoittaa siihen tarvittava rahoitus. Tästä syystä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentaminen tähän on oltava osa aihealueen suosituksia.

Teknologian laajamittainen hyödyntäminen, kuten etäpalveluiden ja toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto iäkkäiden palvelutoiminnassa on kuitenkin kannatettavaa. Teknologian ja robotiikan avulla voidaan merkittävästi vähentää hoitohenkilökunnan työkuormitusta. Tällä on myös laajemmat kustannusvaikutukset mm. sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyskustannuksiin.

Suosituksen osiossa 7 kuvataan palveluiden tuottamista ja järjestämistä asiakkaiden palvelutarvearvion pohjalta. Laatusuosituksessa voisi olla määriteltynä tarkemmin keskeiset käsitteet, mitä esim. palvelusuunnitelmalla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

3. Ovatko suositukset ymmärrettäviä ja tukevatko ne toiminnan uudistamista?

Kyllä pääosin.

Suosituksen sisältö on selkeää ja ymmärrettävää, mutta jää varsin yleiselle tasolle. Kenelle suositus on erityisesti tarkoitettu? Konkretian ja käytännön työkalujen lisääminen suositukseen vahvistaisi sen ohjausvaikutusta palvelutoiminnan ja sen kehittämisen välineenä.

4. Tukevatko esille nostetut hyvät käytännöt suositusten toimeenpanoa?

Kyllä pääosin.

Suosituksen toimeenpanoa tukevien, hyvien käytäntöjen esitteleminen suosituksen osana vahvistaa sen toimeenpanoa käytännössä. Kuitenkin lukijalle jää epäselväksi, millä perusteella hyvät käytännöt suositukseen on valittu ja miten juuri ne tukevat suosituksen toimeenpanoa. Hyviä käytäntöjen kattavuus on kuitenkin hyvin erilainen eri aihealueilla. Esimerkiksi ”Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö” osion osalta on esitelty vain yksi hyvä käytäntö, vaikka hyviä työyhteisön ja johtamisen kehittämisen työkaluja ja -käytäntöjä on useita erilaisia (Työterveyslaitos, Työsuojelurahaston Tiedon silta, Kunteko). Esimerkiksi Kunta- ja maakunta-alan kehittämisohjelma Kuntekon 2020 Tekojen torilla (https://www.kunteko.fi/tekojen-tori) on haettavissa kuntien ja kuntayhtyminen hyviä käytäntöjä johtamisesta (mm. itseohjautuvuus), työhyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä työyhteisötasolla.

5. Onko laatusuositusten toimeenpanon seuranta mittareineen ja indikaattoreineen riittävä tuomaan esille vaikutuksia?

Ei täysin. Mainitut mittarit ja indikaattorit ovat sinänsä hyviä, mutta jäävät osin irralliseksi eri osa-alueista. Myös mitattavan laadun taso jää epäselväksi sekä se, mikä on suosituksen mukainen hyvä laatutaso, jota tavoitellaan.

6. Onko suosituksessa jotakin turhaa tai puuttuuko jotakin olennaista?

Kyllä osin.

Iäkkäiden mielenterveyshäiriöiden sekä päihde- ja muiden riippuvuusongelmien hoito ja palvelut tulisi sisällyttää laajemmin ja selkeämmin suositukseen. Iäkkäiden alkoholin liikakäytön sekä erilaisten riippuvuusongelmien on arvoitu lisääntyneen. Tähän on tarpeen kiinnittää suosituksessa enemmän huomiota.  

Suosituksessa kuvatut digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuudet eivät vaikuta kaikin osin realistiselta, esim. vaikutus työvoimatarpeeseen, ja sitä on syytä tarkentaa. Teknologian laajamittainen hyödyntäminen iäkkäiden palvelutoiminnassa sekä työnmurros on sinänsä tärkeä sisällyttää vahvasti osana suositusta.

Työnantajan huolehtiman osaamisen kehittämisen lisäksi, myös alan perustutkintoihin johtavissa koulutuksissa on syytä huomioida tulevaisuuden työelämän tarpeet esim. teknologian hyödyntämisessä. Työelämä edellyttää entistä enemmän moniosaamista, laaja-alaisuutta ja kykyä monialaiseen yhteistyöhön. Erityisesti tarvitaan osaamista iäkkäiden omahoitoa tukevaan asiakas- ja palveluohjaukseen.

Työvoiman saatavuuteen ja henkilöstön asemaan olisi suosituksessa syytä kiinnittää enemmän huomiota. Lakiin on tulossa sitova henkilöstömitoitus tehostettuun palveluasumiseen ja laitosasumiseen. Tällä hetkellä palveluksessa jo oleva henkilöstö ikääntyy ja eläköityy, kun toisaalta samalla palvelutarve kasvaa. Nämä asiat on tunnistettu ja tunnustettu sinällään myös henkilöstömitoitusta koskevassa hallituksen esityksessä.

Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön turvaamista koskevaan osioon esitetään em. syistä lyhyttä kuvausta työvoiman tarpeesta lähivuosina ja miten työvoiman saatavuutta voidaan edistää. Esimerkiksi miten työnantajan tulisi osaltaan huolehtia työvoiman tarpeiden ennakoinnista ja panostaa suunnitelmalliseen henkilöstö- ja työkykyjohtamiseen.

7. Onko jotakin muuta, mihin haluaisit kiinnittää huomiota laatusuosituksessa?

Laatusuosituksessa on kuvattu toimintakykyisyyden ylläpitämisen tärkeyttä. Tässä yhteydessä on suositeltu mm. liikunta- ja ravitsemusinterventioita sekä rokotuskattavuuden parantamista keinoina iäkkäiden toimintakykyisyyden tukemiseen. Näiden lisäksi suosituksessa on tarpeen korostaa myös kuntoutuksen avulla saavutettavien hyötyjen merkitystä yksilön toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta sekä myös kansantaloudellisesti. Sydän- ja verisuonisairaudet mm. aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät ikääntymisen myötä. Mm. näiden sairauksien yhteydessä intensiivisen kuntoutuksen on osoitettu olevan vaikuttavaa myös iäkkäillä.

8. Mitä toivoisit jatkossa laatusuosituksilta?

Laatusuosituksesta tulisi selkeämmin tulla esille mikä on hyvä laadun taso ja minkä tasoisia kääntyneiden palveluita olemassa olevilla resursseilla on mahdollista saavuttaa. Myös eri osa -alueissa yhteisesti käytettäväksi suositeltavat mittarit ja seurantaindikaattorit voisivat olla selkeämpänä osana itse suositusta.

Iäkkäiden laatusuositus voisi sisältää konkreettisemmin välineitä ja esimerkkejä omavalvonnan tueksi.

Suositusta voisi jatkossa kehittää esim. digijulkaisuksi, jossa lukijan olisi helpompi syventää tarvitsemaansa asiakokonaisuutta esim. hyviä käytäntöjä tai mittareita.