Työaikojen suunnittelu
15 § Työaika-asiakirjat
1 mom. Työvuoroluettelo
Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työviikon tai työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.
Soveltamisohje
Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista.
Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä.
Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).
Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 2 §:n mukaisena viikkotuntina.
Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.
Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.
2 mom. Työajan tasoittumissuunnitelma
Jos tämän sopimuksen työaikaluvun 2 §:n mukainen säännöllinen työaika on järjestetty viikkoa pidemmäksi työaikajaksoksi, noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 27 §:n pykälän määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta.
Soveltamisohje
Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, laaditaan erikseen KVTES:n työaikaluvun 27 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumissuunnitelma ja vahvistetaan kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.
16 § Työajan enimmäismäärä
1 mom.Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso
Työaikalain (872/2019) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.
2 mom.Työajan enimmäismäärän ylittäminen
Työnantaja ja sairaalassa päivystystyöhön osallistuva viranhaltija voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sairaalassa päivystävien viranhaltijoiden enimmäistyöaika voi ylittyä työaikalain 34 §:n 5 momentin mukaisesti ei-aktiivisten tuntien osalta.
Jos työnantaja suunnittelee tässä määräyksessä tarkoitetun järjestelyn käyttöön ottamista tietyissä toiminnoissa, työnantajan on ennen viranhaltijoiden kanssa sopimista varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää järjestelystä, sen tarpeesta ja viranhaltijalle tarjottavan sopimuksen ehdoista mielipiteensä. Luottamusmiehelle on annettava järjestelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja riittävä aika perehtyä järjestelyä koskevaan esitykseen. Työnantajan ja luottamusmiehen on vuosittain käytävä lävitse määräyksessä tarkoitettu järjestely ja luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus lausua järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietää, missä, kuinka paljon ja minkälaisin ehdoin kirjallisia sopimuksia on tehty.
Soveltamisohje
Työnantajan on huolehdittava päivystystoimintojen turvaaminen työaika- ja päivystysjärjestelyjen avulla. Työnantajan on huolehdittava päivystysvuorojen suunnittelussa ja jakamisessa henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta. Enimmäistyöajan ylittäminen on mahdollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata.
Työpaikalla tapahtuva työpaikkapäivystys mukaan lukien poikkeava työpaikkapäivystys luetaan kokonaisuudessaan työajaksi.
Työaikalain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp) todettu tuntimäärä (48 tuntia x 48 viikkoa).
Enimmäistyöaikaan luetaan työhön käytetty aika ja aika, jolloin viranhaltija on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi.
Päivystysmuodon muuttamisesta ks. 9 §
17 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
1 mom.
Työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle riittävä, tämän sopimuksen edellyttämä lepoaika työrupeaman päättymisen ja seuraavan työrupeaman alkamisen väliin.
2 mom.
Mikäli viranhaltija on ollut kello 23 jälkeen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia).
3 mom.
Edeltävän momentin lepoaika voi olla osa työaikaluvun 5 §:ssä tarkoitettua vuorokausilepoa (1 mom.) tai korvaavaa lepoaikaa (3 mom.). Päivystyksen jälkeinen vapaa ei kuitenkaan lyhennä vuorokausilepoa tai sitä korvaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5 § 3 momentin mukaisesti.
4 mom.
Mikäli kyse on usean työnantajan yhteispäivystyksen päivystysvuorosta, tulisi työnantajien huolehtia vastaavalla tavalla lääkärin riittävästä lepoajasta ennen seuraavan työrupeaman alkamista.
Soveltamisohje
Määräys perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi työaikaluvun 2 §, 5 §, 6 §, 10 §, 13 §:n 2 momentin soveltamisohjeet sekä työaikaluvun soveltamisohjeliite).
