På svenska
LS
Sisällysluettelo
LS 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien

Yleisen osan soveltamisohjeliite

Lääkärisopimuksen soveltamispiiriä koskevien määritelmien soveltamisohje

Oikeudesta harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin ammattia on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lain perusteella on annettu asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994). Jäljempänä tähän lakiin viitataan nimellä ammattihenkilölaki ja asetukseen nimellä ammattihenkilöasetus.

Alla on merkitty tarvittavilta osin sellaisen lain/asetuksen säädösnumero, jolla ammattihenkilölakia/asetusta on muutettu.

Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan myöntää hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Sopimuksessa on käytetty seuraavaa käsitteistöä:

Laillistettu lääkäri

  • Lääkäri, jolla on Suomessa suoritetun lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä.
     
  • Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
     
  • Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.
     
  • Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

  • Lääkäri, jolla Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella on ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
     
  • Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä muussa EU-/ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään ammattihenkilölaissa (muutettu laeilla 1355/2014 ja 312/2011), ammattihenkilöasetuksessa (muutettu asetuksella 377/2011) sekä STM:n asetuksella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Lääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Lääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 §:ssä ja 3 b §:ssä (muutettu 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Amanuenssi

Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Huomautus

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on muuttunut 1.8.2011 lukien siten, että tutkinto on pidentynyt kuudella kuukaudella ja siihen on sisällytetty syventävä käytännön harjoittelu, joka korvaa aiemman käytännön palvelun. Uuden tutkinnon suorittaneet saavat oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä (ns. täysi laillistus) suoraan lisensiaatin tutkinnon perusteella. Uudistus koskee automaattisesti hammaslääketieteen opinnot aikaisintaan 1.8.2011 aloittaneita. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat siirtyä suorittamaan uudistettua tutkintoa aikaisintaan 1.8.2013. Vanhan tutkinnon mukaan opiskelevilta edellytetään edelleen ns. täyden laillistuksen saamiseksi yhdeksän kuukauden käytännön palvelun suorittamista hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 ja 14 §:n muuttamisesta on todettu, että opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Uusi ja vanha järjestelmä ovat voimassa rinnakkain vuoden 2020 loppuun saakka. Käytännön palvelun suorittaminen voi ajoittua näin ollen myös vuoden 2020 jälkeen, mutta heidän on tullut suorittaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto vuoden 2020 loppuun mennessä.

  • Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
     
  • Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momentin mukaisen, Valviran hyväksymän käytännön palvelun, ja jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
     
  • Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
     
  • Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.
     
  • Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

  • Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
     
  • Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.   

Osalaillistettu hammaslääkäri

  • Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 1 momentissa sanottu oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
     
  • Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä tai vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Määräykset laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelusta sisältyivät ammattihenkilöasetuksen 6 §:ään, joka on kumottu valtioneuvoston asetuksella 377/2011. Tämän asetuksen mukaan kuitenkin hammaslääkäreihin, joiden suorittamaan tutkintoon ei ole sisältynyt kuuden kuukauden pituista syventävää käytännön harjoittelua, sovelletaan 6 §:ää sellaisena kuin se oli tämän asetuksen tullessa voimaan.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

  • Ammattihenkilöasetuksen 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
     
  • Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopistolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. (Laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011)

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle Elintarviketurvallisuusvirasto on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 42 §:ssä (42 §:ää muutettu laeilla 301/2006 ja 1094/2007) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 7 §:ssä säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia. (7 §:ää muutettu lailla 301/2006).