VII Virkasuhteiset tuntiopettajat
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.
A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
51 § Päätoimisuus
1 mom.
Tuntiopettaja on päätoiminen, jos
- hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia tai
- hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun tuntimäärän.
2 mom.
Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.
3 mom.
Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. oppilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitoksessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.
4 mom.
Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tuntiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.
Soveltamisohje
Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.
Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.
Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitoksessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:
|
tuntimäärä 1 |
+ |
tuntimäärä 2 |
³ 1 = päätoimisuus |
|
pt-raja 1 |
pt-raja 2 |
52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa
Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.
Soveltamisohje
Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa lasketaan seuraavasti
|
(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2) |
|
kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2) |
Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liitteessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa korkeampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palkkaa. Esim. monialaisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan liitteitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka on korkeampi kuin hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka.
Palkka lasketaan seuraavasti:
|
(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka) |
|
kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä) |
Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pidetään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.
2 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa
Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
3 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa
Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitoksen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrätään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvelvollisuus.
Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvollisuuteen.
Esimerkki 1
Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuutensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.
Peruskoulu
|
|
|
|
|
24 |
Lukio
|
|
|
|
|
23 |
Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulussa/oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.
Soveltamisohje
Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimisuus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilaitoksissa.
Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).
Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.
Päätoimisen tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:
OPPILAITOS 1
Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (= Y)
|
opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1 |
= Y |
|
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2) |
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on
|
Y |
x |
täysi varsinainen palkka 1 |
|
opetusvelvollisuus 1 |
OPPILAITOS 2
Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (= Z)
|
opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2 |
= Z |
|
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2) |
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on
|
Z |
x |
täysi varsinainen palkka 2 |
|
opetusvelvollisuus 2 |
Varsinaisen palkan tuntimäärän ylittävistä tunneista maksetaan ylituntipalkkio ao. oppilaitosta koskevien määräysten mukaan.
Esimerkki 2
Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1 luokanvalvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,5 vt.
Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: ((18 x 23 + 5 x 21)/(18 + 5) = 22,57. Koska tunteja yhteensä (24,5 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsinaisen palkan ja ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erikseen). Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään kokonaislukuun.
Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerrointunteja ja luokanvalvojan tuntia.
Peruskoulu
|
19 x 23 |
= 17,8 = 18 vt |
|
24,5 |
Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 1 vt (19 – 18)
Lukio
|
5,5 x 21 |
= 4,7 = 5 vt |
|
24,5 |
Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 0,5 vt (5,5 – 5)
53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus
1 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
2 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen
Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.
Soveltamisohje
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:
|
(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2) |
|
kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit) |
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.
Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.
54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset
1 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraavia asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia sopimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:
- Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),
- Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)
- Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)
- Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimituksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
- KVTES:n V luvun 9 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 11 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.
Soveltamisohje
Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairausloman että äitiysvapaan karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.
2 mom.
Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.
B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
55 § Sivutoimisuus
Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.
56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio
1 mom.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta.
2 mom.
Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttämällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvelvollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.
3 mom.
Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.
57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys
1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus
Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.
2 mom. Itsenäisyyspäivä
Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).
3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys
Virkasuhteiset
Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.
