KT Kuntatyönantajien kannanotto Opetushallitukselle hoiva-avustajakoulutuksen malleista
KT Kuntatyönantajien mielestä hoiva-avustajakoulutuksen sisällön vakiinnuttaminen on erittäin tärkeää ja sen valmistelussa on syytä edetä nopeasti.
Valmistelussa esillä olleissa malleissa on molemmissa vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Kaikkiaan kuitenkin työnantajan kannalta keskeisintä on se, että koulutus tuottaa samanlaisen osaamisen kaikissa yksiköissä, joissa sitä järjestetään.
Koulutuksen sisällön selkeys ja tunnistettavuus luo työmarkkinoille ennakoitavuutta sekä rekrytoivan työnantajan näkökulmasta että koulutuksen suorittaneen henkilön näkökulmasta.
Olennaista on myös se, ettei koulutusjärjestelmässämme ole sellaisia malleja, jotka aiheuttavat turhaa kitkaa siirryttäessä koulutusasteelta toiselle. Tältä osin esillä ollut malli, jossa suoritetaan kaksi lähihoitajatutkinnon tutkinnonosaa, edistää toki paremmin koulutuspoliittista tavoitetta koulutusasteen nostamisesta, kun aikaisemmin suoritettu koulutus on kokonaan hyväksi luettavissa ja hyödynnettävissä osaksi ammatillista perustutkintoa. Olennaisinta kuitenkin on, että koulutus tarjoaa sujuvan polun kohti ammatillista perustutkintoa ja näin ollen tavoite varmasti saavutetaan kummallakin esitetyllä mallilla.
Lisäksi KT haluaa huomauttaa, että koulutuksen kehittämisen valmistelussa esillä ollut arvio tulevaisuudessa tarvittavasta hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneiden määrästä on varsin alakanttiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen nostaminen 0,5:stä 0,7:ään asiakasta kohden yhdistettynä hoivan tarpeen kasvuun, alalta eläköitymiseen ja alalle kouluttautuvien määrään, johtaa lopputulokseen, joka nostaa merkittävästi sote-alan osaajien tarvetta erityisesti ikääntyneiden hoivan puolella.
Lähihoitajan tutkinnon suorittajia valmistuu vuosittain tällä hetkellä noin 11 000, joista noin 4 500 suuntaa opinnoissaan vanhusten hoitoon ja huolenpitoon. Noin viidesosa nykyisistä lähi- ja perushoitajista tulee eläkeikään vuoteen 2030 mennessä. Vanhuspalveluista eläkepoistuma on vuoteen 2030 mennessä arviolta noin 15 000 henkeä. Hoiva-avustajista saadaan nopeasti apua olemassa olevaan ja edelleen kasvavaan työvoimapulaan erityisesti vanhuspalveluiden puolella.
Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä sovittiin hoivatyön henkilöstömitoituksesta välittömän asiakastyön osalta. Hoiva-avustajat luetaan eduskunnassa käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä (HE 4/2020) mukaan henkilöstömitoitukseen, kuten on tehty myös aikaisemmin laadituissa laatusuosituksissa. Lisäksi hallituksen esityksessä on todettu, että henkilöstömitoituksen vuoksi koulutusmääriä on lisättävä lähihoitajien, sairaanhoitajien ja hoiva-avustajien osalta.
KT Kuntatyönantajat korostaa, että käytännön työelämän tarpeita vastaavasti on keskeistä, että myös jatkossa hoiva-avustajien koulutukseen kuuluu tarkoituksenmukainen osio sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta ja että koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoon. Näistä syistä on erittäin tärkeää, että hoiva-avustajan koulutuksen vakiinnuttaminen saadaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin.
KT Kuntatyönantajat on varsin pettynyt siihen, että pitkälle neuvoteltu ja tärkeä kehittämistyö hoiva-avustajakoulutuksen mallin vakiinnuttamisesta pyritään romuttamaan. KT Kuntatyönantajat on edelleen sitoutunut hoiva-avustajakoulutuksen kehittämiseen ja siihen, että on pikaisesti löydettävissä yksi malli hoiva-avustajakoulutuksen sisällöksi.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Osaamisen kehittämisen asiantuntija Sanja Mursu
