Blogi

Tekikö poikkeustila meistä ketteriä oppijoita?

Sanja Mursu

Kevään aikana koettu Covid-19-taudin aiheuttama poikkeustila on myllertänyt arkemme niin töissä kuin kotonakin. Monet tutuiksi koetut tavat on joutuneet testiin, ja olemme joutuneet keksimään uudelleen tavat organisoida, organisoitua ja tehdä työtä.  

Koronaviruksen ensimmäinen aalto on vauhdittanut uuden oppimista työpaikoilla ja laittanut meidät yksilöinä tilanteeseen, jossa nopeasta kyvystä oppia on tullut tärkeämpää uuden kuin ehkä koskaan. 

Kunta-ala on osoittanut uudistamiskykynsä palveluiden järjestämisessä 

On upeaa nähdä, miten kunta-ala on tarttunut haasteeseen sitkeästi ja luovuttamatta, vaikka poikkeustila on vaikuttanut voimakkaasti monella tavalla juuri kuntiin ja kuntayhtymiin.  Kuntatyöpaikoilla on tartuttu ennakkoluulottomasti uusiin tapoihin tehdä työtä ja järjestää palveluja. 

Siirtyminen etäopetukseen perusopetuksessa on ollut iso ponnistus ja on haastanut entiset käytännöt, sovellukset ja tekemisen tavat. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet koulutuksessa on nyt testattu ja saatu haltuun varsin nopealla oppimisajanjaksolla.  

Palvelujen ja toimintatapojen uudistamisesta on hyviä esimerkkejä vaikkapa nuorisotyöstä, jossa palvelut on tuotu kaduille tai verkkoon erilaisiin peliyhteisöihin tai -tapahtumiin – sinne missä nuorisokin on.  

Nyt kun yhteiskuntamme alkaa pikkuhiljaa avautua uudelleen, työpaikoilla tehtävä uudistustyö ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen ovat erityisen merkittävä osa talouden jälleenrakentamista.  

Uusien ohjeiden tai tapojen oppiminen työn ohessa 

Koulutus on käynyt läpi muodonmuutoksen osaamisen kehittämisen muotona. Koulutus on pitänyt kytkeä nopeasti työn ohessa tapahtuvaksi, esimerkiksi hoitohenkilökunnan kouluttamiseksi koronaviruspotilaan hoitoon on luotu kokonaan uusi toimintatapa.  

Työpaikat, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut ovat kaikki joutuneet etsimään keinoja siihen, miten koulutuksella voidaan tukea osaamisen uudistamista ja vastata nopeasti muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Esimerkiksi sairaanhoitopiirien tapa jakaa koulutusmateriaalia toisilleen on sekä vahvistanut että luonut uudelleen Suomen vahvuutena ollutta osaamisen ekosysteemiä. 

Osaamista kohdennettava palveluille, joille on tarvetta 

Osaaminen on myös sitä, että pystyy hyödyntämään oppimaansa uudessa kontekstissa. 

Koronapandemian myötä useita tehtäviä ja palveluja oli nopeasti uudistettava, sillä pandemia muutti palvelutarpeita.  

Tänä aikana moni kunta on löytänyt uusia tapoja hyödyntää henkilöstönsä osaamista ja tarjota korvaavia tehtäviä erilaisten osaaja- ja henkilöstöpankkien kautta. Näiden avulla on voitu työllistää henkilöitä ja välttää lomauttaminen.  

Uudenlaisista toimintatavoista kiinnostavimpia ovat ne, jotka jäävät elämään myös poikkeusoloista noustessa ja joiden avulla selviydytään mahdollisista seuraavista kriiseistä. Olennaista on myös pystyä jakamaan opittua, tuottaa yhdessä enemmän osaamista ja vahvistaa osaamisen monipuolista hyödyntämistä yhteiskuntana, työpaikkana ja yksilönä.  

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko kerää ja jakaa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja vinkkejä eri palvelualoilta poikkeusoloissa toimimiseen. 

Kuntekon sivuilla: Sankari poikkeusoloissa >

 

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <p> <br>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.

Sanja Mursu

osaamisen kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2093
Matkapuhelin:
+358 40 515 9978
Sähköposti:
sanja.mursu@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT