Tasa-arvosuunnittelun toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Lausunnon tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan "[t]ehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat. Säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa." Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt varhaiskasvatuksen osalta tasa-arvolain (609/1986) muuttamista koskevan lainvalmistelutyön. KT Kuntatyönantajat kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi.

Tasa-arvolain muuttaminen

KT Kuntatyönantajat pitää tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa lähtökohtaisesti kannatettavana ja tärkeänä erityisesti työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation purkamisen keinona.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kaksi luonnosvaihtoehtoa lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamiseksi. Vaihtoehdossa 1 laajennettaisiin nykyinen 5 a § koskemaan varhaiskasvatusta. Vaihtoehdossa 2 lakiin lisättäisiin uusi 5 b §, joka koskisi yksinomaan varhaiskasvatusta. KT Kuntatyönantajat pitää vaihtoehtoa 2 parempana.
Erillinen pykälä on säädösten selkeyden kannalta parempi. Lisäksi erillisessä pykälässä on selkeämpää ja helpompi huomioida varhaiskasvatuksen erityispiirteet, siltä osin kuin ne eroavat koulutuksen järjestämisen piirteistä.

Toimipaikkakohtainen tasa-arvosuunnitelma

Lakiluonnoksessa varhaiskasvatuksen järjestäjälle on ehdotettu vastuuta siitä, että "varhaiskasvatuksen toimipaikassa laaditaan vuosittain tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön kanssa". KT Kuntatyönantajat pitää toimipaikkakohtaista suunnittelua  ongelmallisena varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen koko saattaa erota suurestikin esimerkiksi oppilaitoksen koosta. Varhaiskasvatuksessa "toimipaikkakohtainen" käsite saattaa johtaa siihen, että hyvinkin pienille päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille tai yksittäisille perhepäivähoitajille asetetaan vastuu laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman laatiminen hyvin pienissä toimipaikoissa saattaa olla haasteellista resurssien niukkuuden takia, eikä tasa-arvosuunnitelman laatiminen ilman siihen tarvittavaa erityisosaamista ole tarkoituksenmukaista. Mikäli velvoite laajennetaan varhaiskasvatukseen, tulee mahdollistaa suunnitelman laatiminen joustavasti laajemmalle kokonaisuudelle tai yhteistyössä muiden, esimerkiksi koulutuksen järjestäjien kanssa.

Jo nyt varhaiskasvatuslaissa asetetaan varhaiskasvatuksen tavoitteeksi edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yhteistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. (13.7.2018/540, 3 §) Opetushallituksen määräämässä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on jo huomioitu osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varhaiskasvatuksessa. Suunnitelman mukaan henkilöstö mm. rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteella varhaiskasvatuksen järjestäjät laativat ja hyväksyvät paikallisen varhaiskasvatus­ suunnitelman.

Tasa-arvon edistäminen sisältyy varhaiskasvatussuunnitelmaan

KT Kuntatyönantajan näkemyksen mukaan tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa kuuluu jo osaksi varhaiskasvatussuunnitelmia, eikä erillisen suunnitelman laatiminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa tulee voida toteuttaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa jo omaksutuin käytännöin osana varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Tällä hetkellä tasa-arvolaissa ei edellytetä tasa-arvosuunnitelman laatimista varhaiskasvatuksessa. Mikäli tasa-arvolain säädöksellä tasa-arvon edistämiseksi varhaiskasvatuksessa asetetaan kunnille uusia velvoitteita, kunnille aiheutuvat kustannukset tulee arvioida ja korvata täysimääräisesti.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS