Valtion budjetti ei korjaa kuntatalouden alijäämää

Budjettiriihessä päätettiin valtion lisätalousarviosta, jonka mukaan kunnat saavat jo tänä syksynä 237 miljoonaa euroa, jotta vältetään kiky-sopimuksen mukaisten lomarahaleikkausten huomioiminen kahteen kertaan. Vuonna 2020 kuntien valtionavut ovat 11,4 miljardia euroa, mikä on noin 1,1 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

– Tämä ei kuitenkaan korjaa kuntatalouden alijäämää. Tiukasta taloustilanteesta kertovat kuntien käynnistämät yt-neuvottelut, joista ovat nyt ilmoittaneet suuretkin kuntatyönantajat. Tämä on poikkeuksellista, Jalonen sanoo.

Ilman osaamista, työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavia toimia julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Valtion budjettiesitykseen sisältyy 25-kohdan lista työllisyystoimista, joista pääosa on kolmikantaisessa valmistelussa.   

– Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin on tärkeää julkisentalouden kestävyydelle. Tätä tavoitetta auttaa osaltaan työmarkkinajärjestöjen sopima työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alarajan nosto. Sen työllistävä vaikutus on noin 10 000 työpaikkaa.

Budjettiesityksen mukaan työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut jatkuvat, palkkatuen käyttöä yksinkertaistetaan ja työperäisiä lupia nopeutetaan. Budjettiesitykseen sisältyy myös ratkaisuja osaajapulan helpottamiseen ja määrärahojen lisäyksiä erilaisiin ja eriasteisiin koulutuksiin.

–  Nämä ovat kuntatyönantajille tärkeitä asioita. Kunta-alan osaamis- ja työvoimatarpeet pitää noteerata, kun koulutusmäärärahoja kohdennetaan eri koulutuksiin, Jalonen muistuttaa.

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjauksia muun muassa muutoksista henkilöstömitoitukseen ja hoitotakuuseen sekä kirjaus oppivelvollisuuden laajentamisesta. Niiden toteuttaminen alkaa budjettiesityksen mukaisesti.

– Kuntien on saatava uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin täysimääräinen valtionosuus niin, että todelliset kustannukset tulevat katetuiksi, Jalonen vaatii.