Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslain (540/2018) muuttamisesta (”toteutetaan täysipäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus”)

Tausta

Ennen 1.8.2016 kaikilla lapsilla on ollut subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman seurauksena subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin niin, että jokaisella lapsella oli oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa, entisen kokopäiväisen oikeuden sijasta.

Kokopäiväistä varhaiskasvatusta on tullut järjestää, ”jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti”.

Lapsella on myös ollut oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen ”siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edeltävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi”.

Oikeus vuorohoitoon on myös perustunut tarveharkintaan. Vuorohoitoa järjestetään varhaiskasvatuslain mukaan iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on ollut järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuksen rajaaminen liittyi valtionhallinnon säästötoimiin.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan ”toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus”. Nyt esitettävällä muutoksella ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Varhaiskasvatuslain muutoksella on tarkoitus palauttaa lapsen oikeus subjektiiviseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2020.

Säännösmuutokset

KT Kuntatyönantajat pitää esityksen mukaista varhaiskasvatuslain 12 §:n muotoilua ongelmallisena. Muiden esityksen varhaiskasvatuslain muutettavien pykälien sekä lain kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutettavien pykälien osalta KT Kuntatyönantajat pitää esitystä hyvänä.

Esitytetyn 12 §:n muotoilun mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista ”saa lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti varhaiskasvatusta”…, sekä ”[k]un lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan taikka perusopetukseen, varhaiskasvatusta järjestetään täydentävästi lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti”.

KT Kuntatyönantajat pitää muotoilua ”lapsen, vanhemman tai muun huoltajan” oikeudesta määrittää varhaiskasvatuksen tarve, ongelmallisena. Kirjauksen sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaisesti lapsen, vanhemman tai muun huoltajan oikeutta määrittää varhaiskasvatuksen tarpeet ei ole rajattu kunnan järjestämiin varhaiskasvatuksen ”normaaliaikoihin”, vaikka tämä on hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ollut tarkoitus.

KT Kuntatyönantajat huomauttaa, että 12 §:n muotoilua tulisi muuttaa niin, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus selkeästi rajataan kunnan järjestämään ”normaaliaikaan”. Pykälästä tulisi käydä ilmi, ettei subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ulotu vuorohoitoon, vaan että oikeus vuorohoitoon perustuu tarveharkintaan. KT Kuntatyönantajat pitää myös tärkeänä, ettei vanhemman tai muun huoltajan määrittämä varhaiskasvatustarve tarkoita varhaiskasvatuspaikan valintaa.

Taloudelliset vaikutukset

Lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen yhteydessä (1.8.2016 lukien) valtionosuutta leikattiin vuositasolla 15,9 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen rajoittamisella tavoiteltiin säästöjä. Lakimuutoksen jälkeen kaikki kunnat eivät kuitenkaan toteuttaneet rajausta ja eri kyselyiden perusteella arvioiden säästöjä ei juurikaan syntynyt.

Esityksen mukainen varhaiskasvatusoikeuden laajennus lisää kuntien järjestämisvelvollisuutta uudella tehtävällä. KT Kuntatyönantajat korostaa, että lakimuutoksesta aiheutuva kustannus tulee kompensoida kunnille täysimääräisenä. Esityksen mukaan vuoden 2020 osalta valtionosuutta lisätään 7,1 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaiset valtionosuuden lisäykset vastaavat KT Kuntatyönantajan laskelmia.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas   

Työmarkkina-asiamies Canelia Wessman