Kunta-alan yt-neuvottelujen määrä kääntyi kasvuun
Useassa kunnassa kamppaillaan vaikean taloustilanteen kanssa. Tämä näkyy muun muassa yt-neuvottelujen määrissä.
KT:n selvitysten mukaan yt-neuvottelujen määrä kuntaorganisaatioissa on ollut laskussa vuodesta 2013 lähtien aina viime vuoteen saakka. Nyt määrä näyttää kääntyvän jälleen kasvuun.
– Kuntatalouden heikentynyt ja eriytynyt tilanne aiheuttaa tarpeen sopeuttaa työvoimakustannuksia, toteaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
KT:n joulukuussa 2018 tekemässä tiedustelussa 20 kuntaorganisaatiota arvioi joutuvansa käymään yt-neuvotteluja tänä vuonna henkilöstömenosäästöjen saavuttamiseksi. Arvio kuitenkin ylittyy, sillä jo nyt ainakin 22 kuntaorganisaatiota on ilmoittanut kuluvan vuoden aikana käytävistä yt-neuvotteluista.
Neuvotteluja käyviin lukeutuu sekä suurempia kuntia ja kaupunkeja että pieniä kuntia. Mukana on myös useita sote-kuntayhtymiä, esimerkiksi Kymsote, jossa henkilöstön vähennystarve on noin 500 henkeä.
Kaikkiaan henkilöstön vähennystarve voi olla muutamia tuhansia 2–3 vuoden aikana.
Suurella osalla kunnista ja kuntayhtymistä on huono talousvuosi takanaan ja säästötarpeet ovat ilmeiset. Tämän vuoksi yt-neuvottelujen tarve voi vielä kasvaa, mikäli julkinen talous edelleen kiristyy.
– Siksi Säätytalon hallitusneuvotteluista tarvitaan nyt kuntataloutta vahvistavia toimia, painottaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Tulevassa hallitusohjelmassa pitää KT:n mielestä turvata kuntien riittävä perusrahoitus palvelujen kysyntää vastaavalle tasolle, jotta kuntatalous olisi vakaa ja ennustettava.
Myös ensi talvena käytävillä työehtosopimusneuvotteluilla on oma vaikutuksensa: jos sopimusratkaisut eivät pysy erittäin maltillisina, tiukentuu kuntaorganisaatioiden taloustilanne entisestään.
