Kunta-alalla työ on merkityksellistä ja tärkeää

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1520 kunta-alan palkansaajaa kevään ja kesän 2018 aikana. Tarkasteltavia ammattialoja olivat sivistys, varhaiskasvatus, sosiaali, tekninen, terveys sekä hallinto- ja toimistotyö.

Kunta-alan työntekijöistä 93 prosenttia on melko tai erittäin samaa mieltä väittämän ”Pidän nykyistä työtä tärkeänä ja merkityksellisinä” kanssa. Kunta-alan erilaisiin tehtäviin ja ammatteihin liittyvä vastuu muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnista synnyttää erityistä motivaatiota työhön.

Osaava, ammattitaitoinen henkilöstö

Kunta-alan työntekijöiden luottamus omaan osaamiseen on hyvä. Vastaajista 82 prosenttia katsoi osaamisen oleva sopiva suhteessa työnvaatimuksiin. 

Keskeisenä työhyvinvoinnin tekijänä on pidetty mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön. Työntekijöistä 59 prosenttia oli sitä mieltä, että voi vaikuttaa oman työhönsä liittyviin asioihin. Terveysalan vastaajista sitä mieltä oli puolet. Kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työhön on hieman heikentynyt vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna, jolloin vielä 64 prosenttia koki voivansa vaikuttaa omaan työhön. Myös henkilöstön arvio kyvystä kohdata muutoksia ja hankaluuksia on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2016.

Ilmapiiri ja henkilöstön luottamus työyhteisöjen perustava voimavara. Hyväksi tai erinomaiseksi ilmapiirin arvio 71 prosenttia vastaajista. Kunta-alalla koetaan, että työyhteisön muihin jäseniin voi luottaa (77 %), vahvinta luottamus oli sivistysalalla, mutta myös terveys sekä hallinto- ja toimistotyössä. Kunta-alalla 73 prosenttia oli sitä mieltä, että työyhteisöissä hyväksytään erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.

Oman työpaikan suositteluhalukkuus on hieman laskenut vuodesta 2016, kuitenkin valtaosa eli 77 prosenttia vastaajista on valmis suosittelemaan työpaikkaansa.

Kunta-alan fyysinen kuormitus vähentynyt

Työn iloa ja innostusta koetaan kaikilla kunnan ammattialoilla (77 %), eniten sivistyksen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalialan aloilla. Työhyvinvoinnin näkökulmasta myönteinen tunnetila on usein yhteydessä henkilöstön terveyteen ja työtilaan.

Fyysisen työkyvyn kokee hyväksi tai erinomaiseksi 80 ja henkisen työkyvyn 81 prosenttia vastaajista. Näissä henkisen työkyvyn arvio oli laskenut kaksi prosenttia vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna.

Viime vuosien aikana kunta-alalla työssä koettu fyysinen kuormittavuus on hieman vähentynyt. Kunta-alalla työ koettiin fyysisesti raskaimmaksi varhaiskasvatuksen, teknisen, puhtaus- ja ruokahuollon sekä terveysalan ammateissa.

Kunta-alalla on paljon henkistä kuormittavuutta aiheuttavaa työtä. Peräti 61 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä pitää työtään henkisesti kuormittavana. Henkistä kuormittavuutta aiheuttaa liiallinen määrä työtä tai jatkuva kiire. Myös jatkuvat ja pitkittyvät muutokset sekä riittävän palautteen tai arvostuksen puute voi lisätä henkistä kuormittavuutta. 

Kunta-alalla koetaan keskimäärin enemmän väkivaltaa tai sen uhkaa kuin muilla sektoreilla. Henkilöstöstä joka kolmas on viimeisen vuoden aikana ainakin kerran kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan tai kuntalaisen taholta. Väkivaltaa koetaan myös ammateissa, joiden työnkuvaan uhkaavat tilanteet eivät varsinaisesti kuulu. Terveysalalla 31 ja sosiaalialalla 43 prosenttia vastaajista ilmoitti altistuneensa väkivallalle useita kertoja viimeisen vuoden aikana.

Tietoa tutkimuksesta

Julkisen alan työhyvinvointi 2018 -tutkimuksen tuottanut Kevan yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden kanssa. Kuntaryhmä koostuu KT Kuntatyönantajien, Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen sekä eri työntekijäjärjestöjen edustajista. Tutkimus on tehty kunta- ja kirkon alalla myös vuosina 2014 ja 2016. Tänä vuonna tutkimuksessa mukana olivat myös valtion virastot. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 3070 julkisen alan palkansaajaa kevään ja kesän 2018 aikana. 

Muualla verkossa

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 - Kevan tutkimuksia 1/2018