Ohjeita OVTES:n 1.1.2019 paikallisen järjestelyerän laskentaan
Ohjeet koskevat OVTES:n paikallista järjestelyerää. Ne on myös julkaistu KT:n yleiskirjeen 6/2018 liitteessä 4.
Paikallinen järjestelyerä toteutetaan 1.1.2019. Paikalliseen järjestelyerään käytetään 0,9 % laskettuna OVTES:n piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (esim. marraskuu). Jos paikallinen järjestelyerä lasketaan joulukuun palkkasummasta, niin 1.12. tulleiden korotusten kustannusvaikutus tulisi poistaa palkkasummasta (noin 0,3 %).
Tammikuun alussa toteutettava paikallinen järjestelyerä kohdennetaan allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n mukaan ensisijaisesti
- paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen
- paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä
- tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen.
Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.
Järjestelyerän laskentaan liittyviä ohjeita
Paikallista järjestelyerää voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin.
Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset tehdään yleensä joko
- jakamalla erä euromääräisinä (epätasaisina tai tasaisina) korotuksina tai
- yleiskorotusluonteisesti eli kaikkien palkkoja korotetaan samalla prosentilla (ei suositeltava jakotapa).
Kummassakin tapauksessa halutun kustannusvaikutuksen aikaansaamiseksi on huomattava, että tehtäväkohtaisiin palkkoihin tehty korotus nostaa ylituntipalkkioita ja lisätyön korvausta vuosityöaikajärjestelmässä, mutta ei korota henkilökohtaisten lisien vuosidonnaisia osia eikä muita ns. ei-automaattisia lisiä. Kunnassa tulee selvittää näiden palkanosien osuus kokonaisansioista, jotta oikea korotusprosentti tai euromäärä voidaan laskea.
Esimerkki 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä
Järjestelyerän suuruus on 0,9 %. Puolet järjestelyerästä käytetään tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
|
Tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasumma |
250 000 |
|
Ylituntien/vuosityöajan lisätyön euromäärä |
30 000 |
|
Korottuvien palkanosien summa |
280 000 |
|
+ henkilökohtaisten lisien vuosidonnaiset osat ym. ei-automaattiset lisät *) |
45 000 |
|
= Kokonaisansioiden palkkasumma |
325 000 |
|
josta 0,45 % järjestelyerä |
1 462,50 |
*) rekrytointilisä (jos euromääräinen), kehitysalue- ja syrjäseutulisät, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot, koulukohtaiset palkkiot ja muut palkkaliitteessä määritellyt euromääräiset palkkiot
a) Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan euromääräisesti
Jaettavasta euromäärästä tulee vähentää korotuksen heijastuminen ylituntipalkkioihin ja vuosityöaikajärjestelmän lisätyöhön eli tehtäväkohtaisten palkkojen summa jaetaan korottuvien palkanosien eli tehtäväkohtaisten palkkojen, ylituntipalkkioiden ja lisätyön summalla ja kerrotaan osamäärä kokonaisansioista lasketun järjestelyerän euromäärällä.
|
250 000 |
|
|
|
280 000 |
b) Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan samalla prosentilla
Tehtäväkohtaisten palkkojen korotusprosentti saadaan jakamalla kokonaisansioista lasketun järjestelyerän euromäärä korottuvien palkanosien eli tehtäväkohtaisten palkkojen, ylituntipalkkioiden ja lisätyön summalla eli
|
1 462,50 |
|
|
|
280 000 |
Lisäksi on huomattava, että ne henkilökohtaiset palkanlisät ja siirtymäkauden lisät (esim. osio B 26 § ja 27 §), jotka pienenevät tehtäväkohtaisen palkan nousua vastaavasti, lisäävät korotusvaraa vastaavalla euromäärällä (vähennettynä ylituntipalkkioiden/lisätyön nousun vaikutuksella).
Mikäli kokonaisansioista lasketun erän rahamäärä käytetään henkilökohtaisiin lisiin, tulee euromäärä käyttää vähentämättömänä (esimerkissä 1 462,50 e), sillä henkilökohtaisten lisien korotukset eivät heijastu muihin palkkatekijöihin. Poikkeuksen tähän tekee vuosityöaikajärjestelmä, jossa henkilökohtaisen lisän korotus heijastuu lisätyön palkkasummaan. Heijastusvaikutus tulee ottaa huomioon kokonaiskustannuksessa.
