Ohjeita ja esimerkkejä TS:n 1.1.2019 paikallisen järjestelyerän laskentaan

TS:n paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia 1.1.2019 lukien

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen oli varattu 1.1.2019 lukien 0,3 prosentin suuruinen keskitetty järjestelyerä. TS-sopijaosapuolten kesken ei saavutettu yksimielisyyttä keskitetyn järjestelyerän käytöstä.

Tämä tarkoittaa, että allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti keskitetyn järjestelyerän osuus lisätään 0,9 prosentin paikalliseen järjestelyerään.

Paikallinen järjestelyerän suuruus on siten TS:ssa 1.1.2019 lukien 1,2 prosenttia.

Alla olevia ohjeita ei ole päivitetty tämän mukaisesti, koska muutos ei vaikuta siihen, miten järjestelyerä lasketaan, vaan ainoastaan kasvattaa paikallisen järjestelyerän suuruutta.

Katso tarkempia ohjeita  KT:n yleiskirjeestä 13/2018 >

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien (TS:n allekirjoituspöytäkirja 3 §)

Paikallinen järjestelyerä on 0,9 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) palkkasummasta. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella.

Paikallisen järjestelyerän tarkemmasta kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä on määräykset TS:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä.

Paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä palkkasumma

Paikallinen järjestelyerä lasketaan mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (esimerkiksi marraskuulta 2018) kuntaan/kuntayhtymään palvelussuhteessa olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden TS-sopimusalan palkkasummasta.

Palkkasumma ei saa sisältää samoja palkaneriä useampaan kertaan tai useammalta ajanjaksolta (esimerkiksi takautuvat palkanerät).

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat työaikakorvauksineen lukuun ottamatta

• lomarahoja
• lomakorvauksia
• mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita
• tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä.

Palkkasummaan lasketaan myös sijaisten ja muiden määräaikaisten sekä osa-aikaisten palkat.

Heijastukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin

Automaattiset eli prosentuaaliset palkanlisät korottuvat samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuu. Esimerkiksi ammattialalisä on 4 prosenttia tai 8 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta ja työaikakorvausten tuntihinnan laskentapohjana on varsinainen palkka.

Tehtäväkohtaisen palkan/varsinaisen palkan korottuessa ei-automaattiset eli euromääräiset palkanlisät (kuten esim. erillislisä ja luontoisedut) pysyvät ennallaan.

Heijastusvaikutukset on otettava huomioon kustannuslaskennassa, jotta sovittu kustannusvaikutus ei ylity eikä alitu.

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutus

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutuksen tulee olla 0,9 prosenttia TS- palkkasummasta. Työnantaja voi halutessaan maksaa ylimääräistä.

Paikallisen järjestelyerän tuomaa korotuksen suuruutta yksilötasolla ei ole sovittu valtakunnan tasolla.
Oikeita lopputuloksia on vain yksi eli sovittu kustannusvaikutus palkkasummasta. Oikeaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päätyä usealla eri laskutavalla. Järjestelyerän suuruus voidaan siten laskea esimerkiksi varsinaisista palkoista tai kokonaisansioista. Korotusten heijastusvaikutukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin on otettava huomioon laskentatavasta riippumatta. Järjestelyerän kustannusvaikutuksen palkkasummaan tulee sisältää em. heijastusvaikutukset.

Järjestelyerän laskeminen tehtäväkohtaisista palkoista ei ole suositeltavaa, jos erää käytetään myös henkilökohtaisiin lisiin.

Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta ja toimii virkavastuulla.

Esimerkkejä paikallisen järjestelyerän laskennasta

Jos 0,9 prosentin paikallinen järjestelyerä lasketaan euromääräisenä kokonaisansioiden tai varsinaisten palkkojen palkkasummasta, ei tätä eurosummaa voida siirtää sellaisenaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Tällöin jää ottamatta huomioon korotusten heijastus ammattialalisiin, työaikakorvauksiin ja muihin ns. automaattisiin eli prosentuaalisiin lisiin, ja kokonaiskustannusvaikutus ja käytettävissä oleva euromäärä ylittyy.

Seuraavien esimerkkien avulla kuvataan, miten palkankorotukset toteutetaan oikein (esimerkit 1 ja 2) ja väärin (esimerkit 3 ja 4) ja korotusten kustannusvaikutuksia.

Esimerkeissä korotukset on yksinkertaisuuden vuoksi viety vain yhden yksittäisen henkilön palkkaan. Käytännössä korotusten suuruus ja kohdentaminen esimerkiksi tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin voivat vaihdella henkilöittäin.

Paikallinen järjestelyerä käytetään esimerkeissä 1 ja 3 tehtäväkohtaiseen palkkaan ja 2 ja 4 henkilökohtaiseen lisään.

Oikea laskutapa

Esimerkki 1

Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia marraskuun 2018 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24,52 € (2 724 x 0,9/100 = 24,52 €).

Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan kuitenkin korottaa vain 21,45 € ((2 300/(2 300 + 184)) x (2 574/2 724) x 24,52 = 21,45 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity. Kaavassa on laskettu ammattialalisän heijastusvaikutus 2 300/(2 300 + 184) ja työaikalisän heijastusvaikutus 2 574/2 724 (2 574 + 150 = 2 724) ja kerrottu näiden tulolla järjestelyerän euromäärä 24,52.

Tässä esimerkissä automaattisia lisiä ovat vain ammattialalisä ja työaikalisät. Muut mahdolliset automattiset lisät pitää huomioida samalla tavalla.

Esimerkissä on otettu huomioon korotuksen heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Henkilökohtaista lisää ja erillislisää ei koroteta. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,9 prosenttia eli 24,52 euroa.
 

Esimerkki 2

Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia marraskuun 2018 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24,52 € (2 724 x 0,9/100 = 24,52 €).

Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan henkilökohtaiseen lisään. Henkilökohtaista lisää voidaan kuitenkin korottaa vain 23,17 € ((2 574/2 724) x 24,52 = 23,17 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity.

Esimerkissä on otettu huomioon korotuksen heijastus työaikakorvauksiin. Ammattialalisää ja erillislisää ei koroteta. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,9 prosenttia eli 24,52 euroa.

Väärä laskutapa

Esimerkki 3

Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia marraskuun 2018 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24,52 € (2 724 € x 0,9/100 = 24,52 €) ja tällä euromäärällä  korotetaan tehtäväkohtaista palkkaa.

Tässä esimerkissä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,13 prosenttiyksiköllä eli 3,50 eurolla.

Esimerkki 4

Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,9 prosenttia marraskuun 2018 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 24,52 € (2 724 € x 0,9/100 = 24,52 €) ja tällä euromäärällä korotetaan henkilökohtaista lisää.

Tässä esimerkissä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,05 prosenttiyksiköllä eli 1,43 eurolla.

Dokumentoi ratkaisut

Paikallisia järjestelyeriä koskevat ratkaisut tulee dokumentoida.

Erien perusteiden, käytön ja kohdentamisen dokumentointi tukee myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteuttamisen seurantaa.

KT tiedustelee vuosittain, miten paikalliset järjestelyerät on käytetty.

9.4.2018 julkaistua ohjetta on päivitetty 25.10.2018 lisäämällä alkuun tieto siitä, että TS:n paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia 1.1.2019 lukien. Laskentaohjeita ei ole muutettu.