Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
1 § Monialainen ammatillinen oppilaitos
1 mom.
Monialaisella ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan oppilaitosta, jonka opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion eri liitteitä.
2 mom.
Opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen oppilaitosmuodon palvelussuhteen ehtojen mukaisina, mihin virka on perustettu tai määrätty.
Soveltamisohje
Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.
Koulutusalojen sijoittamisesta eri liitteisiin on määräys 2 §:ssä.
3 mom.
Päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan tarvittaessa eri oppilaitosmuodoissa pidettävien tuntien perusteella painotettu peruspalkka ja opetusvelvollisuus. Ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena.
Soveltamisohje
Mikäli näissä oppilaitosmuodoissa vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet ovat erilaiset, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä opettaja eniten antaa ja jos tunteja on yhtä paljon, opettajalle edullisemman määräyksen mukaan.
1 a § Osio C:n ja E:n sopimusmääräysten soveltaminen 1.1.2012–31.7.2018
1 mom.
Tätä pykälää sovelletaan opettajaan, joka opettaa aikuiskoulutuksessa, kun koulutuksen järjestäjällä ei ole erillistä aikuiskoulutuskeskusta.
Pöytäkirjamerkintä
Jos koulutuksen järjestäjä on soveltanut opettajaan tämän pykälän voimaan tullessa osio C liitteiden 4–9 mukaisia palvelussuhteen ehtoja, tämän pykälän soveltaminen edellyttää lisäksi opettajan suostumusta, jollei kyseessä ole uuden viran tai vastaavan tehtävän hoitaminen.
Jos koulutuksenjärjestäjällä on ollut erillinen aikuiskoulutuskeskus ja sen lakkautettuaan se on edelleen paikallisesti soveltanut opetushenkilöstöön E osion palvelussuhteen ehtoja, työnantaja voi edelleen soveltaa E osion palvelussuhteen ehtoja opettajaan, joka on työnantajan palveluksessa tämän pykälän voimaan tullessa ja johon on sovellettu E osiota, niin kauan aikaa kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä.
2 mom.
Jos opettaja opettaa ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen tai merenkulkuoppilaitoksen nuorisoasteella vähintään 50 % opetusvelvollisuudestaan, hänen palvelussuhteen ehtoihinsa sovelletaan ammatillisia oppilaitoksia koskevia liitteitä 4–6 ja/tai 9. Muussa tapauksessa työnantaja voi soveltaa opettajan palvelussuhteen ehtoina ammatillista aikuiskoulutuskeskusta koskevaa E osiota.
Soveltamisohje
Opettaja opettaa vähintään 50 % nuorisoasteella, jos hänelle on osoitettu siihen opetusta vähintään puolet opetusvelvollisuudesta. Tällainen on esim. opettaja, joka opettaa tai jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä nuorisoasteella vähintään 465,5 tuntia opetusvelvollisuuden ollessa 931 tuntia vuodessa.
3 mom.
Jos opettajan opetustyöhön varattavissa olevasta työajasta vähintään 50 % kertyy sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen tai metsä- ja puutalousalan oppilaitoksen nuorisoasteelta, hänen palvelussuhteen ehtoihinsa sovelletaan ammatillisia oppilaitoksia koskevia liitteitä 7 tai 8. Muussa tapauksessa työnantaja voi soveltaa opettajaan palvelussuhteen ehtoina ammatillista aikuiskoulutuskeskusta koskevaa E osiota.
1 b § Aikuiskoulutuskeskuksen (osio E) tuntien huomioon ottaminen C osion tuntiopettajan päätoimisuuden täyttymistä määriteltäessä 1.1.2012–31.7.2020
1 mom.
Tätä pykälää sovelletaan koulutuksen järjestäjään palvelussuhteessa olevaan tuntiopettajaan, kun koulutuksen järjestäjällä on erillinen aikuiskoulutuskeskus.
2 mom.
Osion C tuntiopettajan päätoimisuuteen luetaan E osion opetustunteja toisin kuin OVTES:n A osion 51 § 2 momentissa on määrätty. Tuntiopettajan palkkaus määräytyy edellä mainitusta huolimatta A osion 52 § 3 momentin mukaisesti.
1 c § Siirtymämääräys osion C ja osion E määräysten soveltamisesta 1.8.2018–31.7.2020
1 mom.
Tätä pykälää sovelletaan koulutuksen järjestäjään palvelussuhteessa olevaan opettajaan, jonka palvelussuhde on alkanut 1.8.2018 tai sen jälkeen.
2 mom.
Osion C määräyksiä sovelletaan opettajaan, joka opettaa ammatilliseen perustutkintoon ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin johtavassa koulutuksessa.
3 mom.
Osion E määräyksiä sovelletaan opettajaan, joka opettaa aikuisopiskelijoita ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin johtavassa koulutuksessa tai sellaisessa koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen (esim. ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa).
2 § Ammatillisen koulutuksen soveltamisalat
1 mom.
Koulutusalat sijoittuvat liitteisiin 4–9 seuraavasti:
|
Liite |
Oppilaitosmuoto |
Koulutusala/opintoala |
|
4 |
Ammattioppilaitos |
Tekniikan ja liikenteen muut Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kauneudenhoitoala Kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus Luonnonvara-ala/maatila-, puutarha- ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala kuin metsä- ja puutalousala |
|
5 |
Kauppaoppilaitos |
Kauppa ja hallinto |
|
6 |
Taide- ja viestintä-kulttuurioppilaitos |
Kulttuuriala/viestintä ja kuvataide sekä tanssi ja teatteri |
|
7 |
Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos |
Sosiaali- ja terveysala |
|
8 |
Metsä- ja puutalousoppilaitos |
Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous sekä muu luonnonvara-ala |
|
9 |
Merenkulkuoppilaitos |
Tekniikan ja liikenteen ala/merenkulku |
2 mom.
Jos sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa annetaan ammattioppilaitosliitteen 4 alaista kotitalousalan- ja/tai kauneudenhoitoalankoulutusta, voidaan paikallisesti sopia näiden koulutusalojen osalta sovellettavaksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta koskevaa liitettä 7.
3 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä
1 mom.
|
4 09 01 02 4 |
Rehtorin peruspalkka (ks. palkkaliite) |
Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.
2 mom.
Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.
4 § Apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä
1 mom.
Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin tai aikuiskoulutusjohtajan peruspalkat, ks. palkkaliite.
|
4 00 03 00 1 |
Ylempi korkeakoulututkinto |
|
4 00 03 00 2 |
Muu tutkinto |
2 mom.
Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 760 tunniksi ja aikuiskoulutusjohtajan enintään 350 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.
5 § Poistettu
6 § Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä
1 mom.
Kokonaistyöajassa olevan opinto-ohjaajan peruspalkka, ks. palkkaliite
|
4 00 03 00 3 |
Ylempi korkeakoulututkinto |
|
4 00 03 00 4 |
Muu tutkinto |
2 mom.
Opinto-ohjaajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 500 tunniksi.
7 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma
1 mom.
Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.
2 mom.
Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.
8 § Vuosisidonnainen lisä
Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:
|
|
5 v. |
8 v. |
10 v. |
15 v. |
20 v. |
|
Rehtori, apulaisrehtori, |
|
|
|
|
|
|
opinto-ohjaaja |
2 % |
3 % |
5 % |
4 % |
4 % |
9 § Palkan muodostuminen
1 mom.
Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat
- tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
- ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
- työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
- tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)
Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20 a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.
Soveltamisohje
Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.
Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.
Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.
2 mom.
Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osiossa tai liitteessä 4–9 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.
Soveltamisohje
Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.
10 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukio-opetus
1 mom.
Opettajalle, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus (A 986/98, 10 §) ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus siten, että äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetusvelvollisuus on 16, toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä 19 ja matematiikassa 20.
2 mom.
Jos ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa, jonka perusteella ylläpitäjän tekemän päätöksen nojalla lukiokoulutusta annetaan ja ylioppilastutkinto järjestetään ko. ammatillisessa oppilaitoksessa, maksetaan 1 momentin lisäksi ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkistamisesta kutakin koetta kohden palkkaliitteestä ilmenevä kertapalkkio.
Soveltamisohje
Vieraan kielen kokeen eri osien tarkistus ja arvostelu katsotaan yhdeksi kokeeksi, samoin äidinkielen osasuoritukset.
3 mom.
Ylioppilaskirjoituksen kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan opettajan palkkioperuste valvontatunnilta, joka ei tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on asianomaisesta virasta maksettava varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.
11 § Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisä
1 mom.
Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen, iltaopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38). Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.
2 mom.
Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin ja sunnuntaisin pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuopetuslisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).
Soveltamisohje
Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.
Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.
Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.
3 mom.
Jos oppilaitoksen toiminnan kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, voidaan asiasta erikseen sopia tapauskohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.
12 § Eräät muut kuin luokanopetustehtävät
1 mom.
Jos opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävä, luetaan tehtävän työmäärää vastaava työaika (tuntimäärä) opettajan opetusvelvollisuuteen.
Soveltamisohje
Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työnantaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muodostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Ohjaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “vanhoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta; uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työntekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuinka usein opettaja käy työpaikalla), määrää opettajan työnantaja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toimintaan käytettävän panoksen suuruuden.
2 mom.
Jos opettajalle määrätään tehtäväksi ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon/näytön järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arviointityö, maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.
3 mom.
Jos opettajalle määrätään tehtäväksi opiskelijoiden etäopiskeluna suoritettavan kurssin ohjaustyö (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, arviointi, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja kurssin käytännön järjestelytehtävät), maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.
4 mom.
Jos opiskelijoiden tehtäväksi on annettu kurssin jonkin osan itsenäinen opiskelu ja opettajan tehtäväksi määrätään itseopiskelun ohjaamistehtävä, joka ei tapahdu luokkaopetuksen, tukiopetuksen tai muun palkatun tehtävän yhteydessä, maksetaan tästä tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.
5 mom.
Jos työnantaja määrää opettajalle oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvän suunnittelu- tai projektityön taikka antaa oppilaitoksensa ulkopuolelle myytävän suunnittelu- ja konsultointitehtävän, maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.
6 mom.
Korvauksen perusteena olevaa tuntimäärää päätettäessä momenttien 2–5 kohdalla on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.
Soveltamisohje
Ennen tässä pykälässä mainitun tehtävän määräämistä opettajalle on tehtävän tavoitteista, sisällöstä ja siihen käytettävissä olevan työajan määrästä keskusteltava etukäteen asianomaisen opettajan kanssa. Työnantajan vahvistaessa em. tehtäviin käytettävän tuntimäärän on lisäksi otettava huomioon se työmäärä, joka mahdollisesti tehdään luokkaopetustuntien tai muun palkatun työn yhteydessä.
7 mom.
Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.
13 § Virkavapaan vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen
Opettajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot hänelle vahvistetun tuntimäärän mukaisesti.
Soveltamisohje
Palkattoman virkavapaan ajalta ei makseta palkkaa.
14 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011.
1 mom.
Jos opettajan kokonaisansio on ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
Soveltamisohje
Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on ollut pienempi.
2 mom.
Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.
3 mom.
Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen OVTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
