Opetushenkilöstöä koskevat paikalliset sopimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos oheistaa paikallista sopimista erityisesti opetusalalla koskevan muistion. Muistio sisältyy myös ensi syksynä ilmestyvään Peruskoulun ja lukion opetushenkilöstön palvelussuhdeopas 2001 kirjaseen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos pyytää kuntia ja kuntayhtymiä toimittamaan 1.6.2001 mennessä Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle tiedoksi opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdoista tehdyt jäljempänä lähemmin määritellyt paikalliset virkaehtosopimukset. Kattavan selvityksen tekeminen kunnissa ja kuntayhtymissä voimassa olevista paikallisista opetushenkilöstöä koskevista virkaehtosopimuksista on tarpeen kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen kehittämiseksi ja toimivuuden arvioimiseksi.

Pyyntö siis koskee

• pääsopimuksen antaman valtuutuksen (13 §) nojalla tehtyjä paikallisia virkaehtosopimuksia eli 1993 vuoden alusta alkaen tehtyjä sopimuksia,
• useampaa opettajaa/opettajaryhmää koskevaa sopimusta ja
• tietyn virkanimikkeen mukaisia opettajia (esim. lukion oppilaan ohjauksen lehtorit) koskevia sopimuksia.

Seuraavia sopimuksia EI tule toimittaa Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle:

• luottamusmiesten lukumäärää ja ajankäyttöä koskevia paikallisia sopimuksia,
• ns. säästösopimuksia (lomarahan vaihtovapaasopimus jne.),
• sopimuksia, jotka on tehty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen antaman erillisen valtuutuspäätöksen nojalla ja jotka koskevat rehtorin/opettajan opetustuntimäärän vähennystä koulutoimenjohtajan/sivistystoimenjohtajan tehtävien johdosta,
• yksittäistä nimeltä mainittua opettajaa koskevaa palkkasopimusta (esim. Olli Opettajan palvelulisää/määrävuosikorotusta koskeva)
• sopimusta, jonka sovellettavuus on rauennut valtakunnallisen sopimuksen tai muun syyn johdosta (esim. paikallinen luokattoman lukion sopimus, määräaikainen sopimus, määräaika umpeutunut),
• sopimusta, joka koskee kunnan koko henkilöstöä, opettajat mukaan luettuna eikä
• valtion ammatillisen oppilaitoksen kunnallistamisen yhteydessä tehtyjä ns. siirtosopimuksia.

Paikalliset sopimukset pyydetään toimittamaan 1.6.2001 mennessä osoitteella:

Kunnallinen työmarkkinalaitos
Toinen linja 14
05300 HELSINKI

Mahdollisiin tiedusteluihin vastaavat:

Anja Vaheri (09) 771 2114, Varpu Kulo (09) 771 2639, Vuokko Piekkala (09) 771 2119 ja Anne Oroza (09) 771 2112.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                     Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                     Anja Vaheri

LIITE   Muistio paikallisesta sopimisesta

Paikallinen sopiminen

1 Yleistä

Valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa on pyritty ottamaan huomioon kuntien erilaisuus ja solmimaan sopimus kaikkien kuntien tarpeisiin. Kuntien tuottamat palvelut ja palvelujen järjestämisen tapa kuitenkin vaihtelevat paljon. Valtakunnallisessa sopimuksessa ei voida toimintojen erilaisuutta aina riittävästi ottaa huomioon ja mm. siksi paikallista sopimismahdollisuutta on pidetty tarpeellisena.

2 Paikallisen sopimisen tapoja

Paikallisella sopimisella ymmärretään usein hyvin erilaisia asioita. Sillä voidaan tarkoittaa lainsäädäntöön tai virka- tai työehtosopimusmääräykseen perustuvaa määrämuotoista sopimista. Usein sillä tarkoitetaan myös sopimista, jonka tuloksena ei ole juridista sopimusta vaan käytännön menettelytapoja, joiden mukaan työpaikalla toimitaan vapaamuotoisesti yhteisesti sovituksi koettavalla tavalla.

Seuraavassa selostetaan keskeisiä kunnallisissa sopimusmääräyksissä ja lainsäädännössä mainittuja paikallisen sopimisen tapoja:

2.1 Valtuutus

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi valtuuttaa kunnan omasta puolestaan tekemään virka- tai työehtosopimuksen työmarkkinalaitoksen määräämin rajoituksin asiasta, josta ylipäätään voidaan tehdä virka- tai työehtosopimus (ks. KVEhtoL 3 § 2 mom. ja KTEhtoL 2 § 2 ja 3 mom.). Sopijaosapuolina tällöin ovat asianomainen kunta ja pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys.

2.2 Valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräykseen perustuva toisinsopimismahdollisuus

Opetusalan virka- tai työehtosopimukseen sisältyy myös määräyksiä, jotka oikeuttavat sopimaan po. määräyksessä nimenomaisesti mainitusta asiasta paikallisesti toisin.

Esimerkkinä mainittakoon ammatillisia oppilaitoksia koskevasta ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisästä toisin sopiminen ja ammattikorkeakouluissa työjaksojen ajoittamisesta toisin sopiminen.

Jos valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa olevassa määräyksessä ei ole viranhaltijapuolen sopijaosapuolesta mitään mainintaa, niin pääsopimuksen 13 §:n 2 momentin mukaan asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan asianomaisen viranomaisen ja sen pääsopijajärjestöjen tai sen alayhdistysten kanssa, jonka jäseniä asia koskee. Mikäli taas valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin pääsopimuksen 13 §:ssä on määrätty, noudatetaan pääsopimuksen määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen ao. määräyksiä.

Esimerkiksi OVTES:ssä on annettu valtuutus edellä olevasta ammatillisia oppilaitoksia koskevasta lisästä toisin sopimiseen paikalliselle luottamusmiehelle.

2.3 Yhteistoimintaa koskeva paikallinen sopiminen

Yhteistoimintaa koskevaa paikallista sopimista koskee yhteistoimintamenettelystä tehty yleissopimus.

2.4 Paikallinen virka- ja työehtosopimus

Tässä muistiossa selostetaan lähinnä kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisen paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemiseen liittyviä seikkoja.

3 Paikallinen virka- ja työehtosopimus

3.1 Paikallinen virka- tai työehtosopimus vai muu järjestely

Ennen kuin ryhdytään tekemään paikallista virka- tai työehtosopimusta, on syytä harkita

• miksi aiotaan tehdä paikallinen virka- ja työehtosopimus, mihin sillä pyritään, mitä sillä halutaan saavuttaa
• voidaanko samaan tavoitteeseen päästä muulla, yksinkertaisemmalla tavalla
• kuuluuko asia esimerkiksi työnantajan yksinomaiseen harkinta- ja päätösvaltaan työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden perusteella
• voidaanko asiasta mahdollisesti sopia suoraan viranhaltijan tai työntekijän tai näitä edustavan luottamusmiehen kanssa.

3.2 Mistä voidaan sopia paikallisesti

Pääsopimuksen mukainen paikallinen sopiminen on kollektiivisopimista; organisaatiot sopivat keskenään; Organisaatio A (kunta) sopii organisaatio B:n (OAJ:n paikallisyhdistys ry) kanssa. Viranhaltijoilla ei ole mahdollista sopia omasta palkastaan, henkilösopiminen ei kuulu kunnallisen virkaehtosopimuslain järjestelmään.

Määräykset paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä ovat kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä. Tämän määräyksen 1 momentin mukaan paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta.

Toisin sopiminen on siis mahdollista seuraavin edellytyksin:

• Valtakunnallinen virka- ja työehtosopimus on voimassa.
• Asiasta on nimenomainen määräys valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa.
• Paikallista sopimusoikeutta ei ole kielletty tai rajoitettu valtakunnallisessa virka- tai  työehtosopimuksessa.
• Toisinsopimiseen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista johtuva perusteltu syy.
• Kyseessä on kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:ssä tarkoitettu ns. sopimuksenvarainen asia.

Valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen rajoittavat määräykset

Paikallista sopimismahdollisuutta on rajoitettu opettajien osalta seuraavasti:

Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) yleisen osan I luvun 2 §.

Paikallisella sopimuksella ei voi poiketa:

• OVTES:n työaikamääräyksistä
• vuosiloman pituutta koskevista määräyksistä
• sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä
• palkka-asteikon alittavasta palkkaluokasta.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain rajoittavat säännökset

Kunnallisen virkaehtosopimuslain perusteella sopia ei voida mm.

• virastojen ja laitosten virkakoneiston järjestelystä
• viran perustamisesta tai lakkauttamisesta
• viranomaisen tehtävistä
• virkasuhteen syntymisestä tai lakkaamisesta lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja -perusteita
• virkoihin vaadittavista kelpoisuusehdoista
• viranhaltijan velvollisuuksista
• kurinpidosta
• eläkkeistä
• virkasuhdeasuntojen vuokrien määristä
• kunnan omaisuuden käytöstä lukuun ottamatta työnantajan ja viranhaltijoiden ja työntekijöiden välisissä yhteistoimintatehtävissä toimivan henkilön työtiloja ja työvälineitä
• laissa säädettyjen virkasuhteiden irtisanomisperusteiden laajentamisesta.

Paikallisessa sopimuksessa ei siis voida virkaehtosopimusvaikutuksin sopia esimerkiksi

• ettei kunta lakkauta virkoja sopimuksen voimassaoloaikana tai
• muuta viranhaltijoiden tehtäviä
• apulaisrehtorin määräämisestä johonkin kouluyksikköön
• koulunjohtajamääräyksen antamisesta tietyksi ajaksi
• koululle annettavasta tuntikehyksestä tai rahamäärästä
• virkamatkamääräysten antamisesta
• opetusvelvollisuuden huojentamisesta.

Muita rajoittavia lainsäännöksiä

Myös muualla lainsäädännössä on sopimusvapautta rajoittavia säännöksiä; esimerkiksi palvelussuhdeturvalain mukaan ei voida sopia viranhaltijan kannalta huonommista irtisanomisperusteista.

Asiat, joista ei ole nimenomaista määräystä valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa

Asiasta, josta ei ole nimenomaista määräystä valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa, ei voida myöskään tehdä pääsopimuksen 13 §:n mukaista paikallista virkaehtosopimusta.

Yksittäisviran perustamisen yhteydessä palvelussuhteen ehtojen määrääminen ei ole sovittavissa oleva asia vaan työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla päätettävissä oleva asia.

Paikallisesti ei voida sopia virkaehtosopimusvaikutuksin esimerkiksi viranhaltijoiden palvelussuhdeturvalakia paremmasta irtisanomissuojasta, koska valtakunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly näistä asioista määräyksiä.

3.3 Neuvottelu- ja sopijaosapuolet

Kunta

Sopimusneuvottelut käyvät

• henkilöt, jotka muutoinkin neuvottelevat palvelussuhdeasioista tai jotka on erityisesti määrätty neuvottelijoiksi

Sopimuksen hyväksyy

• yleensä hallitus, ellei sopimuksenteko-oikeutta asiassa ole delegoitu muulle kunnan viranomaiselle (ks. kuntalain 23 §, KVEhtoL 5a § ja KTEhtoL 1a §)
• valtuusto niissä tapauksissa, joissa kysymys on talousarviovallan käyttämisestä (ks. kuntalain 13 ja 64 §).

Viranhaltijajärjestö

Opetusalalla neuvottelu- ja sopijaosapuolena on AKAVA-JS tai OAJ:n paikallisyhdistys ry.

Paikallinen sopimus tehdään pääsopijajärjestön tai sen em. alayhdistysten nimissä. Oikeus neuvotella ja allekirjoittaa paikallinen sopimus on yleensä järjestöpuolella samoilla henkilöillä, jotka muutoinkin sopivat edustamansa henkilöstön palvelussuhde-eduista kunnan kanssa. Epäselvissä tapauksissa alayhdistykseltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta paikallisen sopimuksen tekemiseen. Muussa tapauksessa tällaista valtuutusta ei tarvita.

Pääsopijajärjestöistä AKAVA-JS:llä eikä monilla sen valtakunnallisilla liitoilla ole useinkaan rekisteröityjä paikallisorganisaatioita. Tämän vuoksi AKAVA-JS:n puhevaltaa käyttävät yleensä akavalaiset luottamusmiehet, jotka allekirjoittavat paikallisen sopimuksen pääsopijajärjestönsä nimissä.

Pääsopimuksen määräysten tarkoitus on ollut, että paikalliset sopimukset neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti ilman, että niitä tarvitsee hyväksytetään.

Kunta ei voi tehdä paikallista virkaehtosopimusta yksittäisen viranhaltijan kanssa eikä liioin rekisteröimättömän yhdistyksen kanssa.

4 Yhteenveto ja paikallisen sopimuksen irtisanominen

Pääsopimuksen mukainen paikallinen sopiminen edellyttää paikallisista erityisolosuhteista johtuvaa perusteltua syytä. Opetustoimi on perinteisesti järjestetty tarkan ohjaavan lainsäädännön perusteella samalla tavoin eri kunnissa; toiminnallisia eroavuuksia ei juuri ole ollut. Paikallisista erityisolosuhteista johtuvia syitä paikalliseen sopimiseen ei siis yleensä ole siten myöskään ollut. Väljenevä lainsäädäntö voinee aiheuttaa toiminnallista eroavaisuutta tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän.

Paitsi paikallisia erityisolosuhteita ja niistä johdettavissa olevaa perusteltua syytä, edellyttää paikallinen sopiminen OVTES:ssä oleva sopimusmääräystä, josta paikallisella sopimuksella poiketaan. Paikallisessa sopimuksessa on syytä viitata siihen OVTES:in määräykseen, josta poikkeamisesta on kysymys. Poikkeaminen voi olla OVTES:siä paremmista palkkaeduista sopimista tai OVTES:iä huonommista palkkaeduista sopimista.

Paikallinen sopimus OVTES:istä poikkeamiseen voidaan tehdä vain OVTES:ssä hinnoitellusta opettajan työstä. Jos opettajan kanssa sovitaan jostakin muusta työstä kuin opettajantyöstä (työsopimus), maksetaan siitä työstä ao. kunnassa muutoinkin maksettavaa palkkaa. Tällaisia muita töitä ovat muun muassa tavaran kuljettaminen ja pakkaaminen (ei edellytä opettajankoulutusta) tai koulujen mikrotukihenkilönä toimiminen (edellyttää mikrotukihenkilökoulutusta).

Paikallisen sopimuksen voi kumpi tahansa sopijaosapuolista irtisanoa päättymään pääsopimuksen nojalla kolmen kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Tämän jälkeen astuu valtakunnallinen sopimus jälleen noudatettavaksi. Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös määräajaksi, jolloin sen voimassaolo päättyy määräajan umpeutuessa, ellei sopimuksessa ole erikseen muuta sovittu.

Paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet ratkaistaan pääsopimuksessa sovittua neuvottelumenettelytietä. Viime kädessä siis työtuomioistuin tarvittaessa ratkaisee paikallisen sopimuksen oikean tulkinnan ja sisällön.