Kuntiin yli 4 000 uutta lastentarhanopettajaa kymmenessä vuodessa
Kun vuonna 2006 kunnissa työskenteli noin 9 000 lastentarhanopettajaa, heitä oli lokakuussa 2016 kuntien palveluksessa yli 13 000.
Lastentarhanopettajan keskimäärinen kokonaisansio oli Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2016 keskimäärin 2 612 €/kk.
Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävien vaativuuden arviointiin, jossa koulutus on vain yksi tekijä. Samalla koulutustasolla voidaan työskennellä tehtävän vaativuudeltaan varsin eri tasoisissa tehtävissä.
Lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua opiskelemalla yliopistossa varhaiskasvatusta ja suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK) varhaiskasvatukseen suuntautuen. Molemmat tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja.
Kunta-alalla työskentelevistä lastentarhanopettajista korkeintaan alemman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 93 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut vain 7 prosenttia.
Tuoreessa OECD-raportissa vertaillaan koulutusjärjestelmiä ja muun muassa niiden kustannuksia. Kansainväliset vertailut eivät ota välttämättä huomioon kaikkia tekijöitä kuten työaikoja tai muita palvelussuhteen ehtoja. Raportista kuitenkin ilmenee, että Suomi on kärjessä koulutuksen rahoituksessa.
OECD:n tuoreen Education at a Glance 2017 -vertailun mukaan koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.
Vertailun mukaan Suomi käyttää OECD-maista kolmanneksi eniten julkista rahaa koulutukseen. Kokonaisrahoitus on Suomessa painottunut poikkeuksellisen voimakkaasti julkiseen rahoitukseen.
Koulutuksessa hyvät resurssit ja pienet ryhmäkoot
OECD:n vertailun mukaan erityisesti peruskoulun resurssitaso on Suomessa hyvä. Myös ryhmäkoot ovat keskitasoa pienempiä, ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti yläluokilla.
Korkea-asteen koulutuksen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa vertailun korkein.
Myös varhaiskasvatukseen resursoidaan hyvin
OECD:n mukaan varhaiskasvatuksen resursointi on Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy maana, jossa varhaiskasvatusjärjestelmä on hyvin vahvasti julkinen.
