Ohjelmaluonnos: Pohjoismainen työelämäalan yhteistyöohjelma 2025– 2030

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät vuonna 2019 pohjoismaista yhteistyötä  koskevan vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision toteuttamisessa priorisoidaan kolmea painopistealuetta, joiden tarkoituksena on varmistaa vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Ministerineuvoston tehtävänä on priorisoida työelämäalaan liittyviä toimia, niin että ne ovat mahdollisimman monelle Pohjoismaiden asukkaalle hyödyksi. Tähän pyritään keskittymällä työmarkkinapolitiikkaan, työoikeuteen ja työympäristöön kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyöohjelman tavoitteena on antaa kaikille työelämäalan ministerineuvoston alaisuudessa toteutettaville panostuksille ja toimille strategiset suuntaviivat kaudella 2025–2030. Visiona on pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen ja varmistaa, että mahdollisimman moni saa työpaikan, jolle on tunnusomaista hyvä työympäristö, hyvät työehdot ja tasa-arvo. Ministerineuvosto vahvistaa pohjoismaisten työmarkkinoiden muutosvalmiutta ja kilpailukykyä ja valmistaa Pohjolaa saavuttamaan vision maailman kestävimmästä ja 
integroituneimmasta alueesta vuoteen 2030 mennessä.

Uusi yhteistyöohjelma laaditaan, sillä työelämäalan ministerineuvoston yhteistyöohjelma päättyy vuoden 2024 lopussa. Yhteistyöohjelmassa vahvistetaan pohjoismaisen työelämäalayhteistyön kehykset ja priorisoinnit. Pohjoismaiden ministerineuvosto on pyytänyt palautetta ohjelmaluonnoksesta julkisella lausuntokierroksella.  

Yhteistyöohjelmaluonnoksessa strategisia painopistealueita vuosille 2025–2030 ovat kattava ja osaava työvoima, muutoksiin valmiina olevat työmarkkinat, hyvät työehdot sekä hyvä ja osallistava työympäristö ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään tavoitteeseen vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi. Näiden tavoitteiden välillä on keskinäinen riippuvuus, eikä yhtä voida saavuttaa ilman toista. Työelämäalan ministerineuvosto haluaa myös tulevalla kaudella kiinnittää huomion kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja nuorisonäkökulmaan.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pääosin kannattaa pohjoismaisen ministerineuvoston yhteistyöohjelmassa esitettyjä ehdotuksia. KT:n tarkemmat huomiot alla.

Ohjelmaluonnoksessa (s. 5) ministerineuvosto haluaa tulevalla ohjelmakaudella nimenomaisesti kiinnittää huomion siihen, että tietopohjaa vahvistetaan siitä, miten vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat pohjoismaisiin työmarkkinoihin ja osaamisen tarpeeseen. Lisäksi huomiota tulee luonnoksen mukaan kiinnittää myös vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen työmarkkinoilla myös Pohjolan isojen kaupunkien ulkopuolella.  KT pitää vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämistä työmarkkinoilla tärkeänä, mutta muistuttaa, että työnantajat tarvitsevat taloudellista tukea ja osaamista vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi.

Ministerineuvosto haluaa ohjelmakaudella kiinnittää huomiota myös elinikäisen oppimisen ja muutosvalmiuden edistämiseen muun muassa luomalla paremmat mahdollisuudet ja kannustimet ammatillisen urapolun valintaan tiiviissä yhteistyössä koulutus- ja tutkimusministerineuvoston kanssa. KT:n pitää strategisen painopisteen (s. 5) kattava ja osaava työvoima tavoitetta, jolla varmistetaan työvoiman oikea-aikainen ja oikeudenmukainen muutosvalmius, erittäin tärkeänä tilanteessa, jossa varsinkin naisvaltaisilla kunta- ja hyvinvointialoilla kamppaillaan henkilöstöpulan kanssa. KT:n pitää tärkeänä, että myös kansalliset poliittiset linjaukset ottavat huomioon sen, että jatkuvan oppimisen mahdollisuudet turvataan yhdenvertaisesti eri 
toimialoille. Tässä on otettava huomioon sukupuolittuneet työmarkkinat ja toimialojen erityispiirteet. Esimerkiksi par-haillaan Suomessa hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Sillä on erityisesti vaikutuksia naisvaltaisilla sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla osaavan henkilöstön saatavuuteen sekä alojen ammattilaisten mahdollisuuksiin laajentaa ja syventää osaamistaan työuran aikana.

Strategisen painopisteen tavoite, jolla vahvistetaan työvoiman tarjontaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille, on KT:n mukaan hyvin tärkeä reilujen työolojen ja henkilöstön riittävyyden näkökulmasta. KT:n näkemyksen mukaan työperäisen maahanmuuton prosesseja pitää kehittää kansallisesti, jotta Suomi voi aidosti sitoutua pohjoismaiseen työelämäalan yhteistyöohjelman toteuttamiseen ja että Suomi koetaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi tehdä töitä, asettua asumaan ja elää hyvää elämää.  

Edelleen KT pitää tärkeänä strategista painopistettä, jolla pyritään varmistamaan hyvät työehdot, hyvä ja osallistava työympäristö sekä siihen liittyvää tavoitetta vahvistaa hyvää ja turvallista työympäristöä. KT kuitenkin korostaa, että lakisääteisiä työnantajan velvoitteita ei pidä laajentaa nykyisestä. Hyvää työympäristöä ja henkistä hyvinvointia on tärkeää edistää, jotta työmarkkinat säilyvät tulevaisuudessakin hyvänä ja työympäristö turvallisena. Mutta kuten ohjelmassa todetaan, on muutosprosessien oltava oikeudenmukaisia, tehokkaita ja osallistavia. Lisäksi niin työntekijöille kuin työnantajillekin on annettava aikaa sopeutua uusiin edellytyksiin ja vaatimuksiin.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT