Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista

1.    Onko oppimisen ja koulunkäynnin tuelle määritelty tuen kokonaisuudistus tarpeellinen?

KT toteaa kokonaisuudistuksen olevan tarpeellinen ja säädöstasolla se on kolmiportaisen tuen mallia selkeämpi. Tukimuotojen kokonaisuutta on selvennetty eikä tuen toteuttamista tarkastella opettajakelpoisuuden kautta. Uudistus on tehty perusopetuksen näkökulmasta ja siirtymä- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tuen järjestäminen esiopetuksessa on säädöstasolla epäselvä ja tulkinnanvarainen.  

2.    Onko oppimisen ja koulunkäynnin tuelle määritelty kokonaisrakenne tarkoituksenmukainen?

KT toteaa, että kokonaisrakenne on tahtotilana ja säädöstasolla tarkoituksenmukainen. Tosiasiallista tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida vasta toimeenpanon jälkeen. Esityksessä Opetushallituksen toimivaltaan kuuluvien määräyksien sisältöä ja vaikutusta ei voida esityksestä arvioida. Opetushallituksen toimivallan laajuutta tulisi arvioida myös perustuslain näkökulmasta. 

3.    Onko ennakoivia tukitoimia koskevat sääntelyehdotukset tarkoituksenmukaisia?

KT toteaa, että henkilöstönäkökulmasta on tarkoituksenmukaista, että ennakoivat tukitoimet on suunniteltu osana koulun perustoimintaa. KT toteaa edelleen, että laintasoisesti määritelty velvoite varata tukea vähimmäismäärä koulutasoisesti (0,127 opetustuntia/koulun oppilas) lukuvuosisuunnitelmaan ei ole perusteltua. Esiopetukseen sovellettava tukikokonaisuus tulisi laissa erottaa omaksi kokonaisuudeksi.

4.    Onko oppilaskohtaisia tukitoimia koskevat sääntelyehdotukset tarkoituksenmukaisia?

KT toteaa, että ehdotukset ovat säännöstasolla pääosin tarkoituksenmukaisia. Erityisopetuksen toteuttaminen oppilaskohtaisena tukitoimena ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä, on tarkoituksenmukaista ja huomioi lähikouluperiaatteen ja inkluusion toteuttamisen. Opetuksen ryhmäkoon sääntely tarkkarajaisen oppilasmäärän kautta ei ole tarkoituksenmukainen ja tilapäisen ylittämisen reunaehdot ovat ehdotuksessa koulutuksenjärjestäjän kannalta kohtuuttomat. Ylimääräinen rahoitus on tarpeellinen, mutta vaikuttavinta se olisi kohdennettaessa oppilaskohtaisiin tukitoimiin, ei ryhmäkokosääntelyyn.

5.    Onko tuen asiakirjoja ja hallintopäätöstä koskevat sääntelyehdotuksen tarkoituksenmukaisia?

KT toteaa, että tuen asiakirjojen vähentäminen on tarkoituksenmukaista ja sen voi olettaa vähentävän opetushenkilöstön hallinnollista työtä. Hallintopäätösten tekemisestä on säädetty tarkkarajaisesti ja ne on koottu yhteen säännökseen. 

6.    Onko teillä täydennettävää esityksen vaikutusarvioihin?

KT toteaa, että viranomaistehtävien ja kustannusvaikutusten arviointiin tulee kiinnittää esityksen jatkovalmistelussa huomiota. Erityisesti esiopetuksen osalta kustannusvaikutusten arviointi puuttuu.

7.    Onko teillä parannusehdotuksia esitysluonnokseen?

KT toteaa, että säännöstekstien johdonmukaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. 
 

Kelpoisuusasetuksen 986/1998 8 §:n esitettyjen muutoksien osalta todetaan, että asetuksessa säädetään yleisesti kelpoisuutena antaa opetusta, ei kelpoisuutena virkaan. Muutosesityksessä tästä on poikettu. Virkojen perustaminen ja nimikkeet kuuluvat kunnalliseen itsehallintoon, eikä asetuksella tulisi ottaa virkanimikkeisiin kantaa esitetyllä tavalla. Virkanimikkeillä on myös virkaehtosopimukseen liittyvä ulottuvuus eli palkkaus- ja työaika-määräykset perustuvat virkanimikkeisiin. Kelpoisuusasetuksella ei määritellä palvelussuhteenehtoja vaan se kuuluu työmarkkinaosapuolien toimivaltaan. Muutosesitys virkanimikkeisiin perustuvana kelpoisuutena on ristiriitainen myös perusopetuslain 37 §:n perustelutekstin kanssa.
 

KT toteaa esityksessä esitettyyn 8 § 5 momentin kehitysvammaisille annettavan erityisopetuksen alemman kelpoisuusvaatimuksen poistamiseen, että esitys ei ole perusteltu. KT esittää, että mainittu 8 § 5 momentin poikkeava kelpoisuusvaatimus tulisi säilyttää ehdotetun perusopetuslain 20 i §:n 2 momentin osalta eli silloin, kun opetusta järjestetään toiminta-alueittain. Kelpoisuusvaatimusmuutos johtaisi todennäköisesti näiden virkasuhteiden täyttämisen vaikeutumiseen toistaiseksi voimassa olevina ja sitä kautta opetushenkilöstön suurempaan vaihtuvuuteen.
 

Mainitun 8 § 5 momentin kelpoisuusvaatimusmuutokseen esitetään omaa siirtymäsääntöä, joka poikkeaa oleellisesti asetukseen jo sisältyvästä 27 §:n siirtymäsäännöstä. KT toteaa, että ehdotettu vain yhteen säännökseen kohdistuva siirtymäsääntö on kirjoitusasultaan epäselvä ja tulkinnanvarainen ja se poikkeaa oleellisesti asetuksen 27 §:n siirtymäsäännöksestä.
 

Yhteenvetona edellä esitettyyn KT toteaa, että asetuksen osittaisuudistuksessa tulisi noudattaa asetukseen jo sisältyvää sääntelylogiikkaa. Asetuksessa säädetään kelpoisuutena antaa opetusta ja tästä ei tulisi poiketa yhden säännöksen osalta. Samoin asetus sisältää jo siirtymäsäännöksen. Osittaisuudistuksessa ei 27 §:stä poikkeava siirtymäsäännös ole perusteltu. Nyt ehdotetussa muodossa se on myös moniselitteinen ja vaikeasti tulkittava, joka asettaa erityisopetusta antavia opettajia sattumanvaraisesti eriarvoiseen asemaan. Ensisijaisesti nyt voimassa olevan 8 § 5 momentin kelpoisuusvaatimus tulisi säilyttää silloin, kun opetusta järjestetään toiminta-alueittain. Jos kelpoisuusvaatimuksia muutetaan, tulisi siirtymäsäännöksenä noudattaa asetuksen 986/1998 27 §:n määräystä. 
 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT