Luonnos valtioneuvoston asetukseksi raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden sekä imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ltä lausuntoa valtioneuvoston asetusluonnoksesta raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden sekä imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä. KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja pääosin kannattaa esityksen ehdotuksia. KT:n tarkemmat huomiot ovat alla.
Ehdotetulla asetuksella uudistettaisiin lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta annettu valtioneuvoston asetus (603/2015), joka samalla kumottaisiin. Ehdotettu säädös olisi raskaussuojeludirektiivin työturvallisuutta- ja terveyttä koskevien säännösten täytäntöönpanosäädös (perustelumuistion s. 3).
Asetuksella täsmennettäisiin ja selkeytettäisiin raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua säätämällä aiempaa täsmällisemmin työnantajan velvollisuuksista.
Asetus tulee koskemaan etenkin naisvaltaisia aloja. Perustelumuistion (s. 4) mukaan toimialoista tämä koskee erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluja sekä koulutusta. Näin ollen asetus koskee erityisesti kuntia ja hyvinvointialoja.
Työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:ssä säädetään, että riskin arvioinnissa on otettava huomioon mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara ja nyt ehdotetun asetuksen 1 §:ssä tätä täsmennetään koskien raskaana olevia, äskettäin synnyttäneitä tai imettäviä työntekijöitä. Perustelumuistiossa (s. 4) todetaan, että työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on ajankäytöllisesti merkittävä työsuojelua koskeva työnantajan velvoite. Asetusluonnoksessa vaaraa aiheuttavien tekijöiden luetteloa (2 §) muutettaisiin vastaamaan paremmin raskaussuojeludirektiiviä ja luetteloa täydennettäisiin tuomalla lisää esimerkkejä altisteista (muistion s. 3). Säännös vastaisi raskaussuojeludirektiivin 4 artiklan 1 kohtaa (muistion s. 6). KT pitää tärkeänä työnantajien tietoisuuden lisäämistä työsuojelullisista velvoitteistaan. KT:n näkemyksen mukaan täsmennykset ja tarkentavat esimerkit osaltaan tukevat työpaikkoja arvioimaan mahdollista vaaraa lisääntymisterveydelle ja lisäävät työpaikkojen tietosuutta mahdollisista altisteista.
Asetuksen 4 §:ssä säädetään yksilöllisistä toimenpiteistä ja työnteon kieltämisestä. Perustelumuistiossa (s. 9) todetaan seuraavasti:
"Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan, jos riskin poistaminen ei ole edellä tarkoitetuin tavoin mahdollista, työntekijä olisi siirrettävä muihin työntekijälle sopiviin työtehtäviin ottaen huomioon työntekijän ammattitaito ja kokemus. Raskaana oleva, äskettäin synnyttänyt tai imettävä työntekijä voidaan siirtää muihin hänelle sopiviin työtehtäviin työturvallisuuslain 11 §:n 2 momentin mukaisesti ajaksi, jolloin työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista (esimerkiksi työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle muita sopivia työtehtäviä), työntekijälle on raskaussuojeludirektiivin mukaisesti myönnettävä vapaata, jonka on oltava palkallista tai muuten riittävästi korvattua. Tällaisista työhön liittyvistä oikeuksista ei säädetä työturvallisuussäädöksissä."
KT näkemyksen mukaan työnantajalla ei pidä olla velvollisuutta korvata mahdollista vapaata, mikäli sopivia työtehtäviä ei löydy.
Asetusluonnoksen 5 §:ssä säädettäisiin yötyöstä seuraavasti:
"Työnantaja ei saa teettää raskaana olevalla tai äskettäin synnyttäneellä työntekijällä yötyötä, jos asiassa esitetyn työpaikan työterveyshuoltoa toteuttavan lääkärin taikka muun työntekijän 4 työolosuhteet [tai raskauden] tuntevan lääkärin lausunnon mukaan yötyötä ei tule tehdä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka raskaudelle aiheutuvan riskin vuoksi."
Perustelumuistiossa (s. 9) todetaan, että ensisijaisesti lääkärinlausunnon antaisi työn ja työolosuhteet tunteva työterveyshuollon lääkäri, mutta kyseeseen voisi tarvittaessa tulla myös muu työntekijän työolosuhteet tai raskauden tunteva lääkäri. KT näkemyksen mukaan lausunnon antavan lääkärin on tärkeä tuntea työntekijän työolosuhteet. Asetusluonnoksen riskin arviointia koskevan 1 §:n 2 momentissa on informatiivinen viittaus työterveyshuoltolakiin (1383/2001). Perustelumuistiossa (s. 6) todetaan, että riskin arviointi on usein eritysasiantuntemusta vaativaa, joten on tärkeää, että työnantaja tarvittaessa käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta riskin arvioinnissa. Muistiossa todetaan myös yötyötä koskevan vaikutusten arvioinnin yhteydessä, että työterveyshuollon asiantuntijat osallistuvat jo nykyisin päivätyöhön siirtymisen terveydellisen tarpeen arvioimiseen (s. 5). Muistiossa (s. 8) on myös todettu, että työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen saadakseen ohjausta tai neuvontaa työpaikan riskin merkittävyydestä raskauden kannalta. Edellä mainittu huomioiden KT:n mielestä työntekijöiden tulisi pyytää lääkärintodistus ensisijaisesti työterveyshuollosta tai työolosuhteet riittävästi tuntevalta lääkäriltä.
Stilistinen huomio: Muistioluonnoksen sivulla 1 perustelujen ensimmäisessä kappaleessa on työsopimuslain numero väärin.
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
Työelämän kehittämisen asiantuntija Minna Salli
