KT:n lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumisesta

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksesta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toteaa, että koronaepidemia kuormittaa edelleen monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää, vaikka pahin epidemiahuippu on taittumassa. Lähitulevaisuudessa rajoitusten purkaminen voi aiheuttaa lisääntyvää hoidon tarvetta. Myös koronarokotukset ja testaaminen sitovat edelleen terveydenhuollon resursseja. Lisäksi pitkittyneestä koronaepidemiasta on aiheutunut merkit-tävää hoito- ja palveluvelkaa kunnille ja sairaanhoitopiireille. Lähiajan järjestelmän kuormitusta lisää myös muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta johtuvat syyt sekä mahdolliset työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät työtaistelut. Lisäksi KT toteaa, että koko epidemia-ajan sen vaikutukset ovat olleet erilaisia eri alueilla.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien kokemusten perusteella kriisitilanteiden vaatima henkilöstövoimavarojen lisäystarve on tehty pääosin kohdentamalla organisaatioiden omia henkilöstövoimavaroja uudelleen. Suunnitelmalliseen toimintaan kuten esim. rokottamiseen on voitu hyödyntää yksityisten palveluntuottajien resursseja, mutta tilanteen akuutisti muuttuessa nykyisessä osaajapulatilanteessa, julkisten organisaatioiden tärkein ja nopein keino on omien resurssien uudelleen kohdentaminen sekä mahdollisesti eläkeläisten tai alan opiskelijoiden hyödyntäminen.

Testaaminen ja jäljittäminen

Testaamisen ja jäljittämisen rooli on muuttunut epidemiatilanteen muuttuessa. Tautitilanteiden nopean vaihtelun vuoksi valtakunnallisella toiminnanohjauksella ja koordinaatiolla ei ole riittävästi pystytty vastaamaan alueellisia tarpeita. Tältä osin hybridistrategiaa ei riittävän nopeasti ole pystytty muuttamaan alueellista tilannekuvaa vastaavaksi. Tästä syystä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat joutuivat tekemään omia ratkaisujaan jäljittämisen ja testaamisen kriteereiden tarkistamisessa rajallisten resurssien suuntaamiseksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. KT esittää, että jatkossa keskeisten toimeenpanijoiden (kunnat, sairaanhoitopiirit) roolia yhteisen tilannekuvan rakentamisessa ja vuorovaikutusta sote-työnantajien kanssa on parannettava. Yhteinen valmistelu ja ennakointi mahdollistavat rajallisten henkilöresurssien hyödyntämisen tehokkaimmin.

Lisäksi mahdollisissa tulevissa epidemiatilanteissa olisi hyvä arvioida tartunnanjäljitykseen käytettävän henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljästi, jotta terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanos voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla mm. testaamiseen, rokottamiseen ja hoitamiseen.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten arviointi poikkeustilanteissa

KT esittää, että jatkossa henkilöstön mitoitus- ja kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin kriisitilanteissa arvioida joustavammin ja mahdollistaa poikkeustilanteessa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden työnantajien tilapäisesti poiketa henkilöstön kelpoisuus- ja/tai mitoitusvaatimuksista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Myös tilapäinen hoitotakuusta poikkeaminen pitäisi mahdollistaa akuuteissa poikkeustilanteissa.

KT esittääkin työlainsäädännön arviointia kriisitilanteita varten ja sen pohjalta mahdollisten poikkeusmääräysten valmistelua. Samassa yhteydessä voitaisiin arvioida, onko myös mahdollista joustavoittaa loma- tai työaikamääräyksistä poikkeamista alueellisessa akuutissa kriisitilanteessa, ilman että valmiuslain käyttöönotto olisi ainoa vaihtoehto. Kriisitilanteissa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittuessa tulisi lain nojalla olla joustavuutta siirtää henkilöstöä muihin tehtäviin, tarvittava osaaminen ja kelpoisuudet huomioiden.

Samassa yhteydessä olisi hyvä arvioida keskeiset epidemian hoitoon liittyvät tehtävät ja mallintaa niiden suunnitelmallinen perehdyttäminen organisaatioissa uusiin kriisitilanteisiin varautumiseksi. Näin voitaisiin parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja ammattihenkilöiden resilienssiä sopeutua nopeasti poikkeustilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Viestintä

Vaikka viestintävalmiuksien kehittäminen on rajattu asetetun selvitysryhmän tehtäväalueen ulkopuolelle, sen keskeinen merkitys on huomioitava varautumisen tukemisessa. Tulevissa poikkeustilanteissa tarvitaan selkeämpää tehtävä- ja vastuunjakoa valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ja aluehallintovirastojen rooleissa. Lisäksi ottamalla mahdollisuuksien mukaan valmisteluun kuntien, sairaanhoitopiirien ja työnantajien edustajat voitaisiin parantaa alueellista ennakointia ja henkilöstövoimavarojen käyttöä. Myös Työterveyslaitoksen roolia työpaikkojen terveysturvallisuuden ohjeistajana tulee vahvistaa.

Viestinnällisesti on kiinnitettävä huomiota kansalaisille ja ammattilaisille suunnattujen suositusten ja rajoitusten tarkentamiseen ja selkeyteen sekä arvioitava ennakoiden yleisten suositusten mahdolliset vaikutukset työpaikkojen toimintaan.

Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen

KT pitää tärkeänä, että koronaepidemian mahdollisesti jatkuessa tai uusissa tautitilanteissa yhteiskunta pidetään avoimena ja toimivana. On tärkeää arvioida kuluneen epidemia-ajan rajoitusten oikeasuhtaisuutta ja niiden pitkäkestoisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, palvelutarpeeseen sekä palvelujärjestelmän kuormitukseen.

Kysely epidemia-ajan kokemuksista varautumisen parantamiseksi

KT ehdottaa kyselyn toteuttamista kunnille ja sairaanhoitopiireille, niiden kokemusten hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumisen kehittämiseksi. Kyselyllä voitaisiin kartoittaa korona-ajan sote- palvelujärjestelmän kuormituksen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan keinoja, hybridistrategian kehittämistarpeita ja koota poikkeusajan hyvien käytäntöjä. KT ja Kuntaliitto voisivat omien toiminta-alueidensa mukaisesti osallistua kyselyn toteuttamiseen. 

KT:n toimenpide-ehdotukset:

1. Keskeisten toimeenpanijoiden (kunnat, sairaanhoitopiirit) roolia yhteisen tilannekuvan rakentamisessa sekä vuorovaikutusta sote-työnantajien kanssa parannetaan
2. Kelpoisuusvaatimuksista, henkilöstömitoituksista ja hoitotakuusta poikkeaminen tilapäisesti poikkeustilanteessa
3. Työlainsäädännön arviointi ja poikkeusmääräysten valmistelu
4. Sote-toimintayksiköiden ja henkilöstön muutoskyvykkyyden tukeminen
5. Varautumisviestinnän parantaminen
6. Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen
7. Kysely epidemia-ajan kokemuksista varautumisen parantamiseksi

 
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Neuvottelupäällikkö Anna Kukka