Työn murros 8/2024: Hyvinvointialueet kirittävät sairaalatyön murrosta

Lataa tietokortti sairaaloiden työn murroksesta.

Vastuu julkisista sairaaloista siirtyi vuoden 2023 alussa 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Lähivuosina se tukee parhaiden käytäntöjen hyödyntämisessä sekä helpottaa perusterveydenhuollon, erikoisterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integroimista, jos poliittinen ohjaus ja tiukka talous sen mahdollistavat.

Mitä kuuluu sairaaloille?

Sairaalamaailma on isossa muutoksessa lääketieteen ja terveysteknologian nopean kehityksen vuoksi. Viime vuosien suurin muutos on kuitenkin ollut hyvinvointialueuudistus. Kehittämisen vauhti on nyt suuri. Henkilöstön saatavuus nousi ykkösasiaksi hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna.

Mitkä ovat suurimpia muutoksia sairaalatyössä?

Ammattilaisten mielestä sairaalatyötä muuttavat erityisesti seuraavat asiat:

• Hyödynnetään tekoälyä, robotiikkaa ja digitaalisia palveluita potilaiden ja ammattilaisten tukena.
• Huolehditaan henkilöstön saatavuudesta ja hyvinvoinnista.
• Etäneuvontaa, etäpalveluja ja liikkuvia palveluja hyödynnetään aiempaa enemmän.
• Tehdään yhteistyötä eri ammattialojen kesken ja yhtenäistetään toimintatapoja.
• Henkilöstö osallistuu kehittämiseen.

Mitä pitäisi tehdä, että sairaalat onnistuisivat työssään myös tulevaisuudessa?

Sairaaloiden tulevaisuus on sidottu hyvinvointialueiden tulevaisuuteen. Erityisesti seuraavat asiat tukevat ammattilaisten mielestä sairaaloita myös jatkossa:

• Kehitämme valtio-ohjausta tukemaan hyvinvointialueiden onnistumista.
• Vahvistamme hyvinvointialueiden sisällä haluttua toimintakulttuuria.
• Hyödynnämme kiinnostavia ratkaisuja ja teemme näkyväksi hyvää kehittämistyötä.
• Pidämme mielessä sekä asiakas- että henkilöstönäkökulman.
• Huolehdimme hyvistä tukipalveluista.
• Varaudumme realistisesti henkilöstön saatavuuden pulmiin.

Työn murrosta seurataan yhteistyössä

KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä. Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.

Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.