Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
Työmarkkinakeskusjärjestöt uudistivat suosituksensa päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
Alkoholin ja muiden päihteiden käytön aiheuttamat haitat työpaikoilla ovat merkittävät. Ne ilmenevät terveysongelmina, poissaoloina, työtehon ja työn laadun heikkenemisenä, työyhteisöongelmina, työturvallisuuspuutteina ja työtapaturmina sekä pysyvinä terveyden ja työkyvyn menetyksinä.
Työterveyslaitoksen toteuttaman Työ ja terveys Suomessa 2012 -kyselytutkimuksen mukaan 39 prosenttia työssäkäyvistä miehistä on alkoholin riskikäyttäjiä ja työssäkäyvistä naisistakin riskikäyttäjiin kuuluu 14 prosenttia.
Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat niin työpaikoille kuin yhteiskunnalle, inhimillisiä menetyksiä unohtamatta. Päihdehaittojen kustannusten tilastointi on puutteellista, mutta on arvioitu että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa ja välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4–6 miljardia euroa vuodessa.
Tehostaakseen päihdeongelmien ehkäisyä ja hallintaa työpaikoilla, työmarkkinakeskus-järjestöt ovat uudistaneet vuonna 2006 asiasta annetun suosituksensa. Uudistettu suositus painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista, selkeiden toimintamallien rakentamista sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa päihdeongelmien hoidon toteutuksessa ja sen seurannassa. Suositusta voi käyttää työpaikkakohtaisten päihdeohjelmien laatimisen ja päivittämisen tukena.
Jotta päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja hallinta toteutuisi käytännössä, on työyhteisön tuettava jokapäiväisillä toimillaan päihteetöntä työkulttuuria ja puututtava mahdolliseen päihteiden käytön piilohyväksyntään, salailuun tai vähättelyyn. Epäily päihdeongelmasta on uskallettava ottaa esiin ja todettuun päihdeongelmaan on puututtava jämäkästi, tarvittaessa hoitoonohjauksen keinoin. Työnantajat sekä esimiehet ovat keskeisiä toimijoita päihdekysymyksissä, mutta ilman työyhteisön selkeää tukea on asiassa vaikea saavuttaa hyviä tuloksia. Työterveyshuollon panos on merkittävä niin päihdeongelmien varhaisessa tunnistamisessa, niiden hoidossa, kuin hoidon tuloksellisuuden ja saavutettujen hoitotulosten pysyvyyden seurannassa.
Akava
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kirkon työmarkkinalaitos KiT
KT Kuntatyönantajat
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Valtion työmarkkinalaitos VTML