VM:n talouskatsaus tuli julki ja vaalitkin on käyty – mitä luvassa?

Valtionvarainministeriö julkaisi äskettäin viimeisimmän taloudellisen katsauksensa sekä julkisen talouden ohjelman, joka sisälsi myös kuntatalousohjelman vuosille 2020–2023.

Ohjelma on eduskuntavaalien vuoksi luonteeltaan tekninen, koska se ei sisällä uusien poliittisten linjausten vaikutuksia.

Julkisessa taloudessa ei ole puskureita

Taloudellinen katsaus noudatteli sitä yleistä näkemystä, että talouskasvu on hiipumassa ja että BKT:n kasvu on jäämässä aiempia ennusteita vaisummaksi. Syinä ovat maailmantalouden tasolla yhä todennäköisemmin toteutuvat Brexitin ja kauppasotien riskit sekä Suomen talouden erityispiirteet, kuten rakennusinvestointien hiipuminen sekä työvoiman saatavuuden pullonkaulat.

Julkinen talous ei näytä saavuttavan sille asetettuja tavoitteita, vaikka lähellä välillä ollaankin. Nousukaudesta huolimatta julkiseen talouteen ei ole onnistuttu saamaan puskureita tulevia suhdannekäänteitä varten. Myöskään ikääntymiseen ja siitä aiheutuviin sote-menojen kasvuun ei ole keksitty lääkettä – tai ainakaan pilleriä ei ole vielä nielty.

Kikyn vaihtoehtona olivat miljardileikkaukset

Kilpailukykysopimusta, joka avitti Suomea nousukauteen, on joissain puheissa väitetty osasyylliseksi kuntatalouden 2018 kurimukseen. Kikyn vaihtoehtoina olivat kuitenkin miljardileikkaukset julkiseen talouteen ja valtionosuuksiin sekä julkistyönantajien yksityistä sektoria korkeammat työnantajamaksut.

Kilpailukykysopimus oli pitkien neuvottelujen jälkeen syntynyt kompromissi, kokonaispulla, josta ei voi poimia pelkkiä rusinoita. Muun muassa palkkojen nollalinja oli keskeinen tekijä kuntien vuoden 2017 hyviin tilinpäätöksiin. Kikyn vaikutuksia tuleekin tarkastella vuosiparia pidemmällä aikavälillä ja ottaa huomioon myös työllisyyden parantumisen kautta tulevat vaikutukset. Esimerkiksi kuntatyönantajien työttömyysvakuutusmaksuja on voitu sopimuksen työllisyysvaikutusten takia alentaa merkittävästi.

Kuntatalousohjelmassa olisi toteutuessaan positiivista se, että lomarahaleikkauksia vastaavat eurot palautettaisiin kuntien valtionosuuksiin – aivan kuten KT monien muiden tapaan on perustellusti vaatinut. Itse asiassa kiky-palautusten ja muiden syiden vuoksi kuntien saamat valtionosuudet kasvaisivat ensi vuonna noin miljardilla eurolla tähän vuoteen verrattuna.

Hallitusohjelma vaikuttaa talouskehitykseen

Tulevaan talouskehitykseen niin koko julkisella sektorilla kuin pelkästään kunta-alalla vaikuttaa juuri käytyjen eduskuntavaalien tulos ja sen jatkoksi tehtävä hallitusohjelma.

Vaalilupauksia – tuhat työntekijää sinne ja tänne, henkilöstömitoitusta, eläke-euroja ynnä muuta – lenteli viljalti. Välillä tuntui, että talouden reunaehdot olivat siinä kohdin kovin joustavat. Kova fakta kuitenkin on se, että ainakaan kuntatalous ei kestä useimpien vaalilupausten täyttämistä. Tulevat hallituspäättäjät joutunevat ottamaan siis lusikan kauniiseen käteensä. Tämä on ainakin allekirjoittaneen harras toive.

Kun vaalilupausten päälle lisätään eri palkansaajajärjestöjen vaalihumussa tai muuten tekemät vaatimukset esimerkiksi tasa-arvoerästä, palkkaohjelmasta ja kompensaatioista kiky-vastuun kantamisesta, niin hintalappu kuntataloutta kohtaa uhkaa nousta entistä korkeammalle, jopa kestämättömäksi.

Myös tuomioistuinten kautta tulleet päätökset palkkaharmonisoinnin tasosta ylimpään palkkaan uhkaavat horjuttaa kuntataloutta. Ja tämä viimeksi mainittu uhka toteutunee, kävipä sote-uudistuksessa miten hyvänsä.

KT kannattaa vastuullista taloudenpitoa

Vuoden kuluttua tähän aikaan olemme varmaan paljon viisaampia siitä, miten maailma, Suomi ja kuntatalous makaavat, ja onko kuntien taloudellista eriytymiskehitystä saatu kuriin.

Tulevan hallitusohjelman sisällöllä ja sen toteuttamisen tavalla sekä toivottavasti jo silloin ohitse olevalla sopimuskierroksella työehtosopimusmarkkinoilla on ratkaiseva merkitys siinä, miten jatkamme talouden pitoa kestävällä ja ennustettavalla tavalla vuosia eteenpäin. KT kannattaa vastuullista taloudenpitoa.

Ja ilmastonmuutoksenkin uhka pitäisi jotenkin hoitaa niin, että talous- ja muista asioista olisi ylipäätään mahdollista pähkäillä tulevaisuudessa tällä kaiketi ainutlaatuisella pallollamme.