Hallitusohjelman täytyy tukea työmarkkinakierrosta

Säätytalon hallitusneuvotteluissa eletään ratkaisuvaiheita. Myös työmarkkinajärjestöjen huomio kohdistuu tällä hetkellä mitä suurimmassa määrin hallitusneuvotteluihin. On selvää, että tulevankin hallituksen ohjelmalla on suuri merkitys suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin.

Hallitusohjelman valmistuttua alkaa sen arviointi erityisesti tulevien sopimusneuvotteluiden ja kolmikantavalmistelun näkökulmasta. Liitto- ja toimialakohtainen työmarkkinakierros käynnistyy syksyllä vientiteollisuuden neuvotteluilla ja päänavauksella. Kunta-alalla suurimpana sopimusalana neuvottelut tiivistyvät alkukevääseen.

Odotettavissa on jälleen hyvin haasteellinen neuvottelurupeama etenkin laskevien talouslukujen toimintaympäristössä. Kilpailukykysopimuksen työajan pidennyskin on vaikea kysymys. Kustannustasoltaan maltillisten työmarkkinaratkaisujen jatkaminen on välttämätöntä kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta.

Siksi uuden hallituksen talouspolitiikan pitää tuoda talouteen ennustettavuutta ja vakautta, joka edistää maltillista ansiokehitystä. Hallituksen muidenkin toimenpiteiden ja kolmikantavalmistelun täytyy tukea tulevia työmarkkinaneuvotteluita ja työrauhaa.

Kunta-alan neuvottelujen taustalla vaikuttavat myös kuntatalouden erityiskysymykset. Kilpailukykysopimukseen perustuvat väliaikaiset valtionosuusleikkaukset on palautettava kunnille täysimääräisesti leikkausperusteiden päätyttyä. Kuntien perusrahoituksen tulee olla riittävä, jotta palveluita ei tarvitse rahoittaa erillisen hankerahoituksen turvin.

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat muutoinkin kasvamassa, jos hallitusohjelmaan kirjataan hoitajamitoitus, tuhat uutta lääkäriä ja oppivelvollisuusiän nosto. On täysin välttämätöntä kompensoida kunnille 100-prosenttisesti kaikki lisäkustannukset ja -velvoitteet.

Kuntatalouden heikentyneestä tilanteesta kertovat myös lisääntyneet yt-neuvottelut kymmenissä kunnissa ja kuntayhtymissä.