Eläkeuudistuksen jatkoneuvotteluissa sopimus

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 11.6.2019 neuvottelutuloksen ehdotuksesta eläke-etuuksia koskevien säädösmuutosten ja selvitysten tekemisestä sekä toiminnan kehittämisestä. Neuvottelut perustuivat työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimukseen vuoden 2017 eläkeuudistukseen johtaneesta eläkesopimuksesta (26.9.2014) sekä julkisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän uudistamisesta.

Sopimuksella tuetaan vuoden 2017 eläkeuudistukselle asetettuja tavoitteita. Näitä olivat muun muassa halu turvata työeläkkeiden kestävä rahoitus sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Lisäksi tavoitteena on eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostaminen 62,4 vuoteen. Yksi uudistuksen konkreettinen tavoite oli myös pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä pidentämällä työuria.

Järjestöt katsovat, että sovitut toimenpiteet tukevat maan hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 60 000 hengellä.

Perhe-eläkkeeseen isoimmat muutokset

Eläke-etuuksiin neuvotelluista muutoksista isoimpia ovat muutokset perhe-eläkkeeseen. Näitä ovat muun muassa muutos lapsen eläkkeen pääteikään, leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi ja leskeneläkkeen ulottaminen avoleskiin.

Lapsen eläkkeen pääteikä nostetaan 20 vuoteen nykyisestä 18 ikävuodesta.

Leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi siten, että leskeneläkettä maksetaan kymmenen vuotta, mutta kuitenkin vähintään siihen saakka, kunnes nuorin lapsista täyttää 18 vuotta.

Lisäksi avopuolisolle tullaan maksamaan leskeneläkettä, mikäli avopuolisoilla on yhteinen lapsi ja puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta. Muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä. Näillä muutoksilla pienennetään painetta nostaa eläkevakuutusmaksuja 0,4 prosenttiyksikköä pitkällä aikavälillä. Muutokset modernisoivat ja päivittävät perhe-eläkettä vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulle.

Työvoimapalveluiden resursseja lisätään ja kohdennetaan ikääntyneisiin

Työttömyysturvaan liittyvän ns. eläkeputken alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Uusi alaikäraja on 62 vuotta. Toimen arvioidaan lisäävän työllisyyttä noin 10 000 hengellä pitkällä aikavälillä.

KT ja muut järjestöt pitävät tärkeänä, että työvoimapalveluiden resursseja lisätään ja niitä myös kohdennetaan ikääntyneille työttömyyden alkuvaiheessa. Lisäksi työvoimapalveluita kehitettäessä otetaan huomioon alueellisista työllisyyskokeiluista saadut hyvät kokemukset ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.

Työnantajan omavastuuta lisäpäivämenoista muutetaan siten, että pääteikä nousee lisäpäivien alaikärajan nousua vastaavasti. Työttömyysturvaan ja sairausvakuutukseen tehdään alimman vanhuuseläkeiän nousua vastaavat muutokset eli näiden vakuutusten yläikäraja nousee vastaavalla tavalla.

Työoikeuden alalla palautetaan työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle irtisanomistilanteissa sekä tehdään joitain muutoksia työturvallisuuslakiin. Lisäksi käynnistetään kaksikantainen valmistelu työssä esiintyvien kuormitustekijöiden vähentämisestä ja välttämisestä.

Eläkejärjestelmien yhdistäminen kirjattu hallitusohjelmaan

KT Kuntatyönantajien pitkäaikainen strateginen tavoite julkisen ja yksityisen eläkejärjestelmien yhdistämiseksi on kirjattu Rinteen hallituksen ohjelmaan.

Edellisen hallituskauden aikana työryhmä selvitti mahdollisuutta yhdistää eläkejärjestelmät. Työryhmä päätyi raportissaan siihen, että eläkejärjestelmät on mahdollista ja tarkoituksenmukaista yhdistää ryhmässä laaditun 15-kohtaisen ohjelman mukaisesti.

Tämä työ aloitetaan vielä ennen heinäkuuta. Varsinaisesti työryhmät pääsevät vauhtiin lomien jälkeen syksyllä. Eläkejärjestelmien yhdistäminen tukee myös KT:n tavoitetta alentaa kuntien ja kuntayhtymien eläkevakuutusmaksu yksityisen sektorin tasolle.