Hallituksen esitys laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n 1 momentin muuttamista koskevasta lakiehdotuksesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mainitun lain 4 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän suostumusta hänen henkilötietojensa keräämiselle muualta kuin häneltä itseltään ei tarvita silloin, kun työnantaja kerää työntekijän henkilötietoja työsuhteen aikana työnantajalle laissa säädettyjen oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamista varten taikka kun henkilötietojen käsittelystä laissa erikseen säädetään.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT esittää lausuntonaan seuraavaa:
Nykyisen turvallisuusselvityslain (726/2014) mukaan kunta työnantajana voi hakea henkilöturvallisuusselvitystä lähinnä vain sellaisten tehtäväryhmien osalta, jotka mainitaan turvallisuusselvityslain 21 §:ssä. Nämä oikeuttavat suppean turvallisuusselvityksen tekemiseen eli yleensä kyseessä on oikeus päästä työskentelemään yleisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin tiloihin.
Tällaisia tehtäviä ovat 21 §:n 3 kohdassa mainitut viranomaisen suljetussa tiloissa itsenäisesti tehtävät rakennus-, asennus-, huolto-, tai vartiointitehtävät, tai pääsy liikenneyhteyksien jatkuvuuden ja turvallisuuden kannalta merkittävälle liikennealueelle tai tietoliikenneyhteyksien tai sähkön- ja energiantuotannon yleisen toimivuuden kannalta merkityksellisiin kohteisiin. Myös räjähdysvaarallisten aineiden kanssa työskentelevät, biologisena, kemiallisena tai toksiiniaseena käytettäviä aineita haltuunsa saavat sekä pelastustoiminnan eritasoisissa tehtävissä työskentelevät kuuluvat em. ryhmään. Vielä tähän ryhmään kuuluvat toimiminen sellaisessa yhdyskuntatekniseen huoltoon tai elintarvike- tai lääkehuoltoon kuuluvassa tai niitä palvelevassa tehtävässä (mm. energiahuolto, vesihuolto, jätehuolto) työskentelevät, jossa voi aiheuttaa vakavaa vaaraa yleisön terveydentilalle tai turvallisuudelle.
Koska kunta-alan työ- tai virkatehtävistä ei turvallisuusselvityslain mukaan yleensä voida tehdä perusmuotoista tai laajaa turvallisuusselvitystä, ei turvallisuusselvityksestä kunta-alalla vastaavaa hyötyä työnhakijan luotettavuuden selvittämisessä kuin yksityisellä sektorilla tai valtiolla.
Lakiehdotuksen mukaan rekrytoinnissa hyödynnettävät työntekijän henkilötiedot olisi kerättävä lähtökohtaisesti työnhakijalta itseltään tai hankittava suostumus niiden keräämiseen muualta. Käytännössä työnhakija voi kieltämällä suostumuksensa tiedonkeruuseen muualta päättää, mitä tietoja hän esittää esimerkiksi valitsemistaan aikaisemmista palvelussuhteistaan.
Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 4 kohdan toisen virkkeen mukaan ”Oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen; sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin.”
Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdat muodostavat oikeusperusteen työnantajan suorittamaan työnhakijan luotettavuutta koskevien tietojen keräämiseen myös tämän suostumuksesta riippumatta. Työnantajan, tämän asiakkaiden sekä muiden työntekijöiden perusoikeudet ja oikeutetut edut verrattuna työnhakijan yksityisyyden suojaan eivät ole tietosuoja-asetuksen edellyttämässä tasapainossa silloin, jos työnantaja tarvitsee työnhakijan suostumuksen luotettavuutta koskevien tietojen hankkimiseen ja käsittelyyn. Työnantajalla tulee olla oikeus tarkastaa muun muassa työnhakijan antamien työ- ja tutkintotodistusten oikeellisuus.
Tietosuoja-asetusta kansallisesti täydentävän työelämän tietosuojalain 4 §:n tulisi turvata työsuhteen eri osapuolien eri perusoikeuksien samanaikainen toteutuminen. Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin sanamuotoa tulisi täydentää niin, ettei suostumus ole tarpeen myöskään silloin, kun työnantaja kerää luotettavuutta koskevia henkilötietoja työnhakijasta.
Työmarkkinalakimies Ritva Liivala
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
