Hallituksen esitysluonnos tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Kuulemisen kohde

Hallituksen esitys uudeksi tartuntatautilain 48a §:ksi

KT:n kannanotto ja huomiot

Lain voimaantulo ja voimassaolo, siirtymämääräys

KT suhtautuu myönteisesti lakiesitykseen ja kannattaa lain säätämistä nopeasti ja pitkään voimassa olevana. Koronatilanne vaikeutuu entisestään ja sote-alan työnantajilla tulee olla keinoja turvata sekä asiakkaiden ja potilaiden, että oman henkilöstönsä turvallisuus riittävällä tavalla. KT pitää lakiesitykseen sisältyvää 30 päivän siirtymäaikaa riittävänä.

Lain soveltamisala

KT pitää tärkeänä, että lakiesityksessä on perusteluissa täsmennetty pykälän koskevan kaikilta osin myös viranhaltijoita, virkamiehiä ja työnhakijoita ja tältä osin muistutettu tartuntatautilain 2 §:n 2 momentin määräyksestä.

KT pitää tärkeänä, että sääntely ei rajoittuisi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskisi kaikkia sellaisia tehtäviä, joihin liittyisi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski asiakkaalle tai potilaalle. Tärkeä täsmennys on soveltaminen myös kotihoitoon, johon 48 §:ää ei sovelleta.

Vakaville seuraamuksille alttiiden ryhmien määrittely

KT pitää tärkeänä, että koronataudin vakaville seuraamuksille alttiit ryhmät on täsmennetty lakiesityksen perusteluissa. Tieto covid-19-taudin vaaroista ja mahdollisten uusien varianttien myötä uuden tiedon saaminen voi kuitenkin myöhemmin muuttaa käsitystä siitä, keiden katsotaan kuuluvan lain tarkoittamalla tavalla vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden joukkoon. KT:n käsityksen mukaan lakiesitys mahdollistaa työnantajaa tarkastelemaan henkilöstönsä rokotussuojan riittävyyttä, mikäli THL täsmentäisi ryhmään 1 kuuluvia henkilöitä.

KT esittää kuitenkin sen harkitsemista ja täsmentämistä, jätetäänkö työnantajalle mahdollisuutta lääketieteellisin perustein tehdä omaa harkintaa asiassa. 

Rokotussuojan määrittely ja sen osoittaminen

KT pitää tärkeänä, että lakiesityksen perusteluissa on täsmennetty se, mitä täydellä rokotussuojalla tarkoitetaan ja kiinnitetty huomiota siihen, että saavutettavaa suojaa tulee myös ylläpitää mahdollisilla tehosterokotuksilla. 

• Huomioiden rokotussuojan hiipuminen ajan kuluessa, pitää KT tärkeänä, että työnantajalla on mahdollisuus oman harkintansa mukaan arvioida rokotussuojan riittävyyttä tarpeellisin väliajoin

KT pitää tärkeänä, että työntekijän tulee itse osoittaa, että hänellä on vaadittu rokotussuoja. KT pitää kuitenkin tärkeänä, että esityksessä erikseen täsmennettäisiin se riittääkö työntekijän suullisesti ilmoittama tieto rokotussuojasta, vai voiko työnantaja edellyttää kirjallista selvitystä. Tartuntatautilain 48 §:n kohdalla on yleisesti katsottu, että työntekijän itsensä suullisesti ilmoittama tieto on riittävä. Mikäli työnantaja voi edellyttää työntekijältä kirjallista selvitystä rokotussuojastaan, tulisi työntekijän lähtökohtaisesti pystyä esittämään se ilman työnantajalle aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Tietojen käsittely

KT pitää välttämättömänä, että työnantajan oikeus käsitellä työntekijöiden ja opiskelijoiden koronarokotussuojaa koskevia tietoja on täsmennetty lakitasoisesti. Jotta työnantaja pystyy tarvittaessa osoittamaan lain sille määrittelemän velvollisuuden toteuttamisen, on tärkeää, että työnantajalla on myös oikeus pitää rekisteriä henkilöstön koronarokotussuojatiedoista. 

Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa niissä tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Tältä osin KT pitää tärkeänä, että lakiesityksen perusteluihin on erikseen kirjattu, että velvollisuus koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia ja ostopalvelutuottajan henkilöstöä. Koska palvelujen järjestämisvastuussa olevalla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain perusteella käsitellä muun kuin oman henkilöstönsä, opiskelijan tai työnhakijan terveydentilaa koskevia tietoja, jää rokotussuojan varmistaminen ja vastuu siitä kyseisen itsenäisen ammatinharjoittajan tai ostopalvelutuottajan oman toiminnan varaan.

Erityinen syy käyttää henkilöä, jolla ei ole vaadittua rokotussuojaa

Lakiesityksessä on annettu mahdollisuus erityisestä syystä käyttää tehtävään henkilöä, jolla ei ole vaadittavaa rokotussuojaa.

Säädöskohtaisissa perusteluissa on tarkennettu, että erityisenä syynä suojaamattoman henkilöstön käyttämiselle voisi olla 1 momentin mukaiset edellytykset täyttävän henkilöstön puute tilanteessa, joissa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa uutta 1 momentin vaatimukset täyttävää henkilöstöä ei ole nopeasti tai ylipäänsä saatavilla. KT kantaa erityistä huolta työvoiman riittävyydestä ja KT pitääkin välttämättömänä, että suojaamattoman henkilöstön käyttö tällaisissa tilanteissa mahdollistetaan. 

Säännöskohtaisissa perusteluissa erityisen syyn sisältöä tarkennettaessa on käyty läpi tilanteita, joissa potilaiden ja asiakkaiden hoitamiseen voidaan erityisestä syystä käyttää muita kuin suojan omaavia henkilöitä. KT katsoo, että perusteluissa tulisi laajemmin arvioida erityisen syyn merkitystä myös muissa kuin hoitotehtävissä. Samoin myös muun kuin nimenomaan hoitajan yliherkkyys tulisi olla lain tarkoittama erityinen syy. Tältä osin kyse lienee vain perusteluiden tarkentamisesta.

Kuulemisessa tuotiin STM:n puolelta esiin, että rokotesarjan aloittaminen olisi laissa tarkoitettu erityisen syy käyttää henkilöä, jolla ei ole lain tarkoittamaa riittävää rokotussuojaa. KT katsoo, että tämä tulisi tuoda esiin myös lain perusteluissa.

Lakiperusteluissa ei ole tarkemmin täsmennetty mitä muulla ominaisuudella tarkoitetaan. Tältä osin KT katsoo, että lakia sovellettaessa voi tulla tulkintatilanteita siitä mitä tällä on tarkoitettu. Onko esimerkiksi henkilön vakaumus laissa tarkoitettu muu ominaisuus.

KT katsoo, että työnantajalla tulisi olla mahdollisuus tilapäisesti poiketa henkilöstömitoitusta koskevista määräyksistä, mikäli 48 a §:n soveltaminen sen aiheuttaisi, kuitenkin edellytyksenä ollen, ettei asiakas- ja potilasturvallisuus missään tilanteissa vaarannu.

Seuraamukset, jos työnteko estyy rokotussuojan puutteen vuoksi

KT pitää tärkeänä, että lakiesityksessä on lakitasoisesti määritelty työnantajan oikeus olla maksamatta rokotussuojaa vaille olevalle palkkaa, mikäli hänen rokotussuojansa puute estää työskentelyn hänen omassa tehtävässään eikä hänelle ole löydettävissä omien tehtäviensä mukaista tai muuta työtä.

Työsuhteisten osalta lakiperustaa palkattomuudelle voidaan löytää myös työsopimuslain 2:12 §:stä, vaikkakaan lain sanamuoto ei sellaisenaan määrittele tällaista tilannetta.

Viranhaltijoihin ei edellä mainittua TSL 2:12 §:ää sovelleta eikä vastaavaa määräystä löydy kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetusta laista. Viranhaltijoiden osalta lakiperustaa palkattomuudelle voidaan yrittää löytää viranhaltijalain 47 §:stä, jonka mukaan viranhaltija voidaan pidättää virantoimituksesta siksi ajaksi, kun viranhaltija ei voi hänestä johtuvasta syystä suorittaa asianmukaisesti virkatehtäviään.

KT kuitenkin katsoo, että erillinen lakitasoinen kirjaus palkattomuudesta sekä työsuhteisten että viranhaltijoiden osalta on välttämätön riitaisuuksien välttämiseksi ja vähentämiseksi, etenkin kun huomioidaan asian epäselvyys tartuntatautilain 48 §:n kohdalla.

Lakiesityksen mukaan nyt ehdotettuun säännökseen ei sisältyisi erillistä muutoksenhakua koskevaa sääntelyä, sillä covid-19-suojaa koskeva säännös olisi voimassa suoraan lain nojalla ilman erillistä päätöksentekomenettelyä. Tältä osin KT huomauttaa, että viranhaltijoiden osalta virantoimituksesta pidättäminen edellyttää päätöstä ja tuo päätös on muutoksenhakukelpoinen kuntalain mukaisesti. Viranhaltijoiden osalta asiasta olisi syytä ottaa lakiin erillinen maininta muutoksenhakuoikeuden epäämisestä, huomioon ottaen kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain muutoksenhakua koskeva 50 §.

Vaikutusten arviointi

KT katsoo, että lakiesityksessä on kattavasti tehty vaikutuksenarviointia useammasta eri näkökulmasta. Myös työnantajille aiheutuvat lisäkustannukset on otettu huomioon. Työnantajille aiheutuu huomattavaa hallinnollista taakkaa sekä rokotussuojan selvittämisen tarpeellisin väliajoin, rokotussuojatiedon kirjaamisen, että myös toisten työtehtävien selvittämisen osalta. KT toivoo, että vaikutuksia työnantajatoimintaan olisi arvioitu erillisenä osuutena, jossa voitaisiin tarkemmin selventää lakiesityksen vaikutuksia esimerkiksi rokotussuojatietojen käsittelyyn, rokottamattomuudesta aiheutuvia työnantaja-toimenpiteitä ja toisaalta myös mahdollisia vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas
Työmarkkinalakimies Eeva Vesterbacka