Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Viitekehyksessä jaoteltaisiin Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet niiden edellyttämän osaamisen perusteella viitekehyksen kahdeksalle vaativuustasolle. Tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta niiden edellyttämän osaamisen perusteella viitekehyksen eri vaativuustasoille ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

KT Kuntatyönantajat pitää esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Eurooppalainen kahdeksanportainen viitekehys lisää suomalaisten tutkintojen vertailtavuutta muualla Euroopassa suoritettuihin tutkintoihin, lisää työvoiman liikkuvuuden edellytyksiä sekä mahdollistaa koulutusvientiä.

Esityksen perusteluosassa, kohdassa 3.3. Keskeiset ehdotukset, todetaan, että ehdotettavan lain nojalla on tarkoitus laajentaa viitekehystä vielä laajemmin osaamisen viitekehykseksi sijoittamalla siihen muita laajoja osaamiskokonaisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää jatkokehitystyön lain voimaantultua ottaen huomioon Suomen koulutusjärjestelmän kehityksen ja Euroopan unionin kanssa tehtävän yhteistyön.

KT Kuntatyönantajat pitää jatkokehitystyötä eri yhteistyötahojen kanssa välttämättömänä, ottaen huomioon tutkintojärjestelmän ulkopuolisten osaamiskokonaisuuksien laajan ja kehittyvän tarjonnan sekä tarpeen ylläpitää po. viitekehyksen ajantasaisuutta.

Esityksen perusteluosassa, kohdassa 3.3. Keskeiset ehdotukset, todetaan, että viitekehykseen ei sijoiteta tutkintojärjestelmästä poistuneita tutkintoja ja oppimääriä, koska niiden osaamistavoitteet perustuvat pääsääntöisesti oppimistulosten sijaan koulutuspituuksiin ja oppiaineisiin.

KT Kuntatyönantajat esittää, että yllämainitusta periaatteesta poiketen, osana jatkokehitystyötä tutkintorakenteesta poistuneet opistotutkinnot (esim. sairaanhoitaja, insinööri, merkonomi) sijoitetaan tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseen. Opistotutkinnon suorittaneita on työikäisessä väestössä edelleen runsaasti. Opistotutkinnon suorittaneiden työmarkkina-aseman ja liikkuvuuden edellytysten turvaamiseksi on perusteltua, että opistotutkinnot sijoitetaan po. viitekehykseen.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen