Lausunnot ja kannanotot

KT pitää välttämättömänä, että Suomen työmarkkinamallin kehitetään. Lakivalmistelua kestävämpi ja hyväksyttävämpi työmarkkinamallin kehittämisjärjestys olisi se, että Suomen työmarkkinoiden keskeisimmät ja edustavimmat eri toimialoja edustavat yksityisen ja julkisen sektorin sopijaosapuolet neuvottelevat yhteisestä työmarkkinamallista. Jos työriitojen sovittelujärjestelmä sekä siihen kiinteästi liittyvä palkanmuodostus ja yleisen linjan määrittely perustuvat vain laintasoiseen säätelyyn, riskinä on, että työmarkkinaneuvottelujen intressikysymykset voivat nousta myös aiempaa enemmän poliittisten vaalien agendalle. Sovittelujärjestelmän muutoksia arvioitaessa on huomioitava työriitojen vaikutukset eri toimialoihin.  Yksityinen ja julkinen sektori poikkeavat tältä osin toisistaan merkittävästi. Yhteiskuntavaaralliset ja kansalaisten henkeä ja terveyttä uhkaavat työtaistelut ovat kohdistuneet tähän mennessä vain kuntiin ja hyvinvointialueisiin.

KT toteaa lausunnossaan, että työntekijöiden ja potilaiden käyttäytymisen ennakoimattomuus tuo epävarmuutta lain vaikutusten arvioimiseen. Ehdotetut muutokset voivat vähentää kalliin vuokratyövoiman käyttöä. Työvoiman kysynnän vähentäminen voi pienentää kustannuksia ja parantaa kustannusvaikuttavuutta, jos henkilöstö kohdentuu tarkoituksenmukaisemmin. KT huomauttaa myös, että Hyvinvointialueiden rahoitusmalli johtaa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Tietyille alueille suunnatut toiminnan muutokset heijastuvat yleiskatteellisen rahoituksen kautta kaikkien alueiden rahoitukseen. Eniten kärsivät sellaiset hyvinvointialueet, joiden saama rahoitus vähenee mutta velvollisuudet eivät.

KT kannattaa esitystä, jota on kuitenkin vielä tarkennettava jatkovalmistelussa. KT esittää jotakin huomiota jatkovalmistelua varten. KT kannattaa myös säännöksessä ehdotettuja yhteistyösopimuksia, mutta toteaa, että henkilöstösiirtojen tekeminen pelkästään niiden perusteella on tuskin mahdollista. KT tuo myös esiin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuva työtaistelutoimenpide voi olla normaaliolojen häiriötilanne. Normaaliolojen häiriötilanteen käsitettä pitää täsmentää KT pitää tärkeänä, että valmius- ja varautumislainsäädännön valmistelua koordinoidaan huolellisesti, sillä hyvinvointialueiden varautumisvelvoitteista on säädöksiä useissa eri laeissa. Varautumisvelvoitteen täyttäminen ja täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvinvointialueella olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia suunnitelmiensa mukaisesti häiriötilanteissa.

KT ei vastusta esitystä, mutta esittää sen täydentämistä. Yhtiön toiminnan lakkauttamisen ei saa lisätä kuntien työttömyysturvamenoja tai vaikeuttavan 1.1.2025 käynnistyvien kunnallisten työvoimaviranomaisten toimintaa. 

KT kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että erityinen tuki on esitysluonnoksessa sidottu vahvasti erityisopetukseen. Tämä voi kaventaa opiskelijalle annettavaa erityistä tukea. Muutoksella voi myös olla vaikutusta koulutuksen järjestäjän henkilöstörakenteeseen, koska nykyisessä lainsäädännössä erityinen tuki ei painotu erityisopetukseen. Lisäksi KT toivoo, ettei säädösmuutoksessa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön kuormitettaisi lisääntyvällä hallinnollisella työllä, esimerkiksi kasvavilla kirjaamisvelvoitteilla. 

KT kannattaa esitystä, jonka mukaan Kevan valvonta siirrettäisiin valtiovarainministeriöstä kokonaisuudessaan Finanssivalvonnan tehtäväksi. Muutoksen myötä Keva olisi vastaavien Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia koskevien säännösten alainen kuin työeläkevakuutusyhtiöt ja Finanssivalvonta valvoisi Kevan toimintaa pääsääntöisesti samoin kuin työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa.

KT ottaa lausunnossaan kantaa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseseen ja lapsiin kohdistuvien rikosten ilmoitusvelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin.  KT huomauttaa, että velvollisuus hankkia rikosrekisteriote voisi johtaa rekrytointien merkittävään viivästymiseen. Tähän liittyy riski siitä, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajilla ei olisi käytettävissä tarvittavaa työvoimaa lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. KT:n mielestä on myös tärkeää, että laissa määritellään mahdollisimman selkeästi, ketkä kuuluvat ilmoittamisvelvollisuuden piiriin.

Kansalaisloitteessa ehdotetaan päiväkotien mitoitukseen liittyvän suhdeluvun muuttamista ryhmäkohtaiseksi. Nykyisin mitoitusta säännellään päiväkotikohtaisesti. Aloitetta perustellaan työoloilla ja ympäristön turvallisuudella. KT:n mielestä varhaiskasvatuksen turvallisuutta, työhyvinvointia ja muita keskeisiä tavoitteita parannetaan parhaiten sallimalla tilannekohtainen harkinta ja väljentämällä lakiin perustuvaa sääntelyä. Lisäksi henkilöstörakenteen tiukka ammattiryhmittäinen sääntely pahentaisi entisestään henkilöstön saatavuusongelmia.