Usein kysyttyä

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle virka- tai työvapaata. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

KVTESin III luvun 11 §:n mukaan viranhaltijan tai työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan tai työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. 

Varhaiskasvatuksessa päivänä, jolloin illalla järjestetään vanhempainilta, voi olla erityinen syy järjestää työvuoro kaksiosaisena. KVTES ei aseta rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka pitkä tauko työvuorojen väliin voi jäädä.

KVTESin III luvun 26 §:n mukaan viranhaltijalle ja työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija tai työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron tai työpäivän alkuun tai loppuun. 

Varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on näin ollen oikeus yhteen kymmenen minuutin pituiseen taukoon, joka annetaan työvuoron aikana, työvuoron alkua ja loppua lukuun ottamatta. Tauko voidaan pitää esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloissa. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Työehtosopimus ei tunne käsitettä "hienosäätö". Päiväkodeissa käsitteellä hienosäätö tarkoitetaan ajallisesti vähäisiä työvuoroluettelon muutoksia. Hienosäätöön sovelletaan KVTESin III luvun 28 §:n mukaisia työvuoroluettelon muuttamista koskevia sopimusmääräyksiä. 

KVTESin III luvun 28 §:n mukaan työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

Viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. 

Toiminnan kannalta voi olla välttämätöntä muuttaa työntekijän työvuoroa, jos jonkun lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu sellaiseksi, että päiväkodilla ei tuona ajankohtana muuten olisi kasvatusvastuullista henkilökuntaa paikalla. Työntekijän jo saavuttua työvuoroonsa työvuoroa ei kuitenkaan voida muuttaa ilman työntekijän suostumusta.

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Maisterintutkinnon tuoma osaaminen näkyy usein työntekijän työsuorituksessa laajempana osaamisena ja ammatinhallintana. Tällaisessa tapauksessa se voidaan huomioida työsuorituksen arvioinnissa (TSA), jonka perusteella myönnetään henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisella lisällä palkitaan ammatinhallinnasta, työstä suoriutumisesta ja muista mahdollisesti paikallisesti määritellyistä tekijöistä.

Henkilökohtaisen lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa omaan palkkatasoonsa. KT ja OAJ suosittelevat maisteritutkinnon tuoman osaamisen huomioimista työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisten lisien myöntämisessä.

Korkeammin koulutetulle henkilölle voidaan myös antaa vaativampia työtehtäviä. Mikäli maisteritaustaisen ja kandidaattitaustaisen tai muun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen omaavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuustasot eroavat toisistaan, maksetaan heille eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen eriyttäminen pelkästään koulutuksen perusteella ei ole OVTESin osion G mukaista. OVTESin osion G palkkausjärjestelmän periaatteena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella.

OVTESin osiossa G tarkastellaan tehtävän vaativuutta palkkahinnoittelukohdittain. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät kuuluvat samaan hinnoittelukohtaan riippumatta siitä, että maisterin tutkinnon ja kandidaattitutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneisiin käytetään eri hinnoittelutunnusta (4501042 ja 4500042). Sama koskee varhaiskasvatuksen opettajan hinnoittelukohtaa (45001044 ja 45000044). Tämä tarkoittaa, ettei koulutustasoon perustuen esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle voida maksaa eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin kandidaattitason tai muun kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle.

KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.

OVTESin osio G ei tunnista ”erillislisiä”. Tehtäväkohtaisesta palkasta poikkeavan erillislisän maksaminen vaatisi, että OVTESin osio G:n määräyksistä poikkeamisesta on tehty paikallinen sopimus.

OVTESin osion G 7 §:n palkkahinnoittelun yhteisessä soveltamisohjeessa tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on annettu esimerkkinä vastuu esiopetuksesta. Näin ollen vastuu esiopetuksesta voidaan huomioida varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korottavana tekijänä. Kyseessä on kuitenkin osa tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tulee myös käyttäytyä kuten tehtäväkohtainen palkka, esimerkiksi korottua yleiskorotusten yhteydessä.

Mahdollinen esiopetukseen liittyvä lisätehtävä ja -vastuu tulee siis huomioida tehtävänkuvassa ja sen vaativuus on arvioitava työnantajan paikallista arviointijärjestelmää käyttäen. Lisätehtävän ja -vastuun sisältävä tehtävänkuva voi siis työnantajan arvioinnin perusteella sijoittua korkeammalle TVA-tasolle kuin samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävänkuvat, joihin ei sisälly vastaavaa lisätehtävää ja -vastuuta.

KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa. Kolmiperhepäivähoitaja työskentelee perheiden kotona, esimerkiksi vuoroviikoin eri perheen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.

Kolmiperhepäivähoitajilla ja muilla lapsen kotona työskentelevillä perhepäivähoitajilla on KVTESin liitteessä 5 oma työaikaa koskeva erityismääräys (KVTES liite 5 4 §). Perhepäivähoitajaan, joka työskentelee pääsääntöisesti lapsen tai lasten kodissa, sovelletaan KVTESin liitteen 12 työaikaa ja työaikakorvauksia koskevia 7–10 §:n määräyksiä.

Muut palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus, vuosiloma, sairauspoissaolo ja perhevapaat sekä muut palkalliset työvapaat, määräytyvät KVTESin yleisten määräysten mukaan.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

KVTESin liitteen 5 soveltamisala rajoittuu varhaiskasvatuksen henkilöstöön sekä eräisiin koulun ammatti- ja peruspalvelutehtäviin. Tässä yhteydessä sanalla 'koulu' tarkoitetaan nimenomaisesti peruskoulua.

Ammattiryhmistä esimerkiksi peruskoulun koulunkäynninohjaajat ja -avustajat kuuluvat KVTESin liitteeseen 5.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.

OVTESin osio G:n piirissä on.2,02 prosentin yleiskorotus ja KVTESin liitteen 5 piirissä 2,2 prosenttia 1.6.2023.

Järjestelyerän suuruus on molemmissa sopimuksissa 0,7 prosenttia (0,4 % + 0,3 %). Jos 0,3 prosentin jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisena yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja.

0,7 prosentin (0,4 % + 0,3 %) lisäksi molemmissa sopimuksissa on 1.6.2023 kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1,2 %.

Voit tarkistaa varhaiskasvatukseen kesäkuussa 2023 tulevat korotukset taulukosta.

* OVTESissa paikallisen järjestelyerän jakamista ei tarkastella liitekohtaisesti.

OVTESin osio G:hen on tulossa 467 € + 150 € kertaerä 30.6.2023. KVTESin liitteeseen 5 tulee 467 € + 120 € kertaerä.

Kertapalkkio maksetaan 30.6.2023 niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023.

Osa-aikaisille palkkio maksetaan suhteessa osa-aikaisuuteen.

Sopimus ei estä kohdentamasta koko paikallista järjestelyerää osio G:hen tai päinvastoin.

OVTESissa ei tarvitse jakaa järjestelyerää palkkasummapainoilla eri liitteisiin.

Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä. Päiväkodin johtajan työaikamuoto on yleistyöaika. OVTESin osion G soveltamisalan piirissä oleviin ei voi soveltaa toimistotyöaikaa.

Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajan tehtävään, sovelletaan toimistotyöaikaa. Varhaiskasvatuksen hallinnolliset tehtävät kuuluvat KVTESin liitteen 5 soveltamisalan piiriin.

Jos kyseessä on yhdistelmätehtävä, johon kuuluu päiväkodin johtajan tehtävän lisäksi varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtotehtävä, työaikamuoto valitaan samalla tavalla kuin oikea sopimusala, eli pääasiallisen tehtävän mukaan.

Kyllä voi. Päiväkodin johtajan tehtäviin voi myös kuulua osallistumista opetus- ja kasvatustehtäviin.

Päiväkodin johtaja voi osallistua tarvittaessa myös hoitotyöhön, esimerkiksi akuutissa työvoimavajeessa.

Päiväkodin johtajan hinnoittelukohta

Jos työntekijän tai viranhaltijan pääasiallinen tehtävä on varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä toimiminen ja henkilö täyttää varhaiskasvatuslain 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan häneen OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa (45000020).

Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja, jolle on tehty virkamääräys tai jonka työsopimusta on määräaikaisesti muutetettu esimiestehtävien ajaksi esimerkiksi koko toimintavuoden ajaksi, siirretään täksi ajaksi tähän palkkahinnoittelukohtaan (45000020).

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan päiväkodin johtajaa.mTällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos kyseisessä tehtävässä toimii henkilö, joka ei täytä edellä mainittua kelpoisuusvaatimusta, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalan piiriin ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan hinnoittelukohta

Työntekijöihin ja viranhaltijoihin, jotka eivät toimi varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä, mutta toimivat jatkuvasti välittömässä esimiestehtävässä ja tämän lisäksi täyttävät varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, tai 31 §:n mukaisen kelpoisuusvaatimuksen, sovelletaan OVTES:n osion G apulaisjohtajan hinnoittelukohtaa (450000030).

Kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin apulaisjohtaja ja jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat. Myös jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat varajohtajat kuuluvat tähän palkkahinnoittelukohtaan. Välittömässä esimiestehtävässä toimiva henkilö käyttää jatkuvaa työnjohto-oikeutta.

Sen sijaan tähän palkkahinnoittelukohtaan ei kuulu varhaiskasvatuksen opettajan palkkahinnoittelukohdassa (450000044, 450010044) varajohtajana oleva varhaiskasvatuksen opettaja (ei jatkuva esimiestehtävä), joka sijaistaa esimerkiksi vuosilomien ajan varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajaa tai päiväkodin johtajaa. Tällöin tehtäväkohtainen palkka määräytyy OVTES:n osion G 5 §:n mukaan, jollei tilapäistä tehtävämuutosta ole otettu huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa.

Jos työntekijä, joka toimii varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajan tehtävässä, ei täytä varhaiskasvatuslain 26 §, 30 §, 31 §:n mukaista kelpoisuusvaatimusta tai ole varhaiskasvatuslain siirtymäsäännösten (75 §) nojalla kelpoinen päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.