Usein kysyttyä

SOTE-sopimuksen II luvun 11 § 7 momentissa on seuraava kirjaus:

"Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 %, heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain."

Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 1.2.2024 voimaan tulleen järjestelmän (liitteet 1–5) perusteella. Tarkastukseen käytetään laskentapohjana sellaista kuukautta, jossa hinnoittelu-uudistus on jo toteutettu eli esimerkiksi elokuuta 2024. 

Jos henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 31.1.2024 saakka voimassa olleen järjestelmän (liite 1 ja 2) perusteella, tarkastukseen käytetään laskentapohjana ennen määräysmuutosta käytössä ollutta laskentapohjaa. Tällöin myös tarkastuksen perusteella maksuun tulevat lisät maksetaan tammikuusta 2024 lähtien. Näin voi toimia, jos tarkistus on vakiintuneesti tehty tammikuussa. 

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. 

Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan. 

Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.

Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa

Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin. 

Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. 

Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.  

Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?

Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti. 

Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.

Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?

Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet. 

Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.

Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä. 

Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.

Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta

Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:

”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.

Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.

Kertapalkkion maksaminen edellyttää seuraavien tekijöiden täyttymistä:

1. Palvelussuhde on ollut voimassa seitsemän kalenteripäivää 13.3.–15.6.2020 . Lisäksi kertapalkkion maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.
    
2. Kyseessä ovat KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainitut palvelut. >

Kertapalkkion maksaminen ei edellytä tosiasiallista työskentelyä tai koronatautiin sairastuneiden potilaiden hoitamista KT:n yleiskirjeessä 23/2023 mainituissa toiminnoissa, vaan palvelussuhteen voimassaolo seitsemänä kalenteripäivänä 13.3.–15.6.2020 riittää.

Esimerkiksi ensihoidosta koko ko. kalenteriajan sairauden tai perhevapaan vuoksi poissa ollut SOTE-sopimuksen piirissä oleva ensihoitaja on oikeutettu kertapalkkioon, jos palvelussuhde on voimassa myös 28.2.2023.

Palvelussuhteen ei tarvitse myöskään olla yhdenjaksoinen vuosina 2020–2023. Kertapalkkion maksaminen ei edellytä myöskään sitä, että ko.toimintojen piirissä olisi ko. ajankohtana ollut varmistettuja koronatautiin sairastuneita asiakkaita tai potilaita. Kertapalkkio maksetaan järjestäytyneisyydestä riippumatta.

Maksamisen edellytykset arvioidaan 13.3.–15.6.2020 ajankohdan mukaan KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa palveluissa. SOTE-sopimus on tullut voimaan 1.9.2021.

Kyseisenä ajankohtana KVTES:n piirissä KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa työtä tehneille työntekijöille ja viranhaltijoille maksetaan kertapalkkio, jos

• he ovat olleet KVTES:n soveltamispiirissä kyseisenä ajankohtana
• he ovat tehneet KVTES:n liitteiden 3 ja 4 mukaisia tehtäviä kyseisenä ajankohtana KT:n yleiskirjeessä 23/2022 mainituissa toiminnoissa
• he ovat edelleen 28.2.2023 saman työnantajan palveluksessa.

Nämä palkansaajat on siirretty SOTE-sopimuksen piiriin 1.9.2021 alkaen.

Kertapalkkio tulee maksettavaksi myös tilanteessa, jossa henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä vähintään 7 kalenteripäivän ajan ajanjaksolla 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

Ei edellytä. Riittää, että työntekijä tai viranhaltija on ollut hyvinvointialueen luovuttajakunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vähintään 7 kalenteripäivää ajalla 13.3. –15.6.2020 ja hyvinvointialueen palveluksessa 28.2.2023. Vaaditun, vähintään 7 kalenteripäivän ajanjakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Poikkeuksellisesti tilanne voi olla myös se, että henkilö on tehnyt kertapalkkion mukaista työtä 13.3–15.6.2020 ja on saman kunnan palveluksessa myös 28.2.2023 (esimerkiksi lähihoitaja, joka on ollut varhaiskasvatuksesta ”lainassa” kotihoidossa 13.3–15.6.2020).

Esimerkki 1

Kotihoidon lähihoitaja on työskennellyt Pirkkalan kunnassa huhtikuun 2020 ajan määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilö on siirtynyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen elokuussa 2021 ja Pirkkalan kunnasta edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on voimassa edelleen 28.2.2023.

Lähihoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki 2

Teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja oli määräaikaisessa työsuhteessa maaliskuusta 2020 maaliskuuhun 2021 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Hän tuli uudelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen elokuusta 2022 alkaen. Työsuhde on määräaikainen, ja se päättyy 30.4.2023. Sairaanhoitaja on siirtynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on siis voimassa edelleen 28.2.2023.

Sairaanhoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää. 
 

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

• viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
• viranhaltija on pantu viralta
• viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
• palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimuksen (27.10.2022) mukaan

5 § Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio

Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 14 §:n mukainen yhteistoimintaelin, johon työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty. Muussa vastaavassa edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun käsitellään valvontalain 26 §:ssä tarkoitettuja asioita. Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.

Suurissa työnantajayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 1 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta-, palvelualue- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista, kokonaisuutta varten.

9 § Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin

Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan

Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.

• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (27.10.2022) KT:n suosituksissa > (27.10.2022 annettu suositus korvaa aiemman vuonna 2008 annetun Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen.) 

Muualla verkossa

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexissä >

Sivua on päivitetty 21.3.2024 ja sille on muun muassa lisätty linkki uusimpaan yhteistoimintaa koskevaan virka- ja työehtosopimukseen.

Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.
 

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka ja/tai toiminta-alue, johon työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. 

Työsuojelun valvontalain (TsValvL) 25 §:n mukaan työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostamaa kokonaisuutta, jossa työsuojelunyhteistoimintahenkilöllä on tosialliset mahdollisuudet toimia.

Hyvinvointialue on TsValvL:n 25 §:ssä ja kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu työpaikka.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn muistion (8.10.2021) mukaan

• työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan
• työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus
• työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä
• työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat
• saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.

 
Työpaikan käsitellä viitataan työsuojeluvaltuutetun toiminta-alueeseen, jonne työsuojeluvaltuutettu on valittu. Yhdellä toiminta-alueella tai työpaikalla voi olla useita työsuojeluvaltuutettuja, ja työsuojeluvaltuutettujen määrä vaihtelee ajankäyttöneuvottelujen ja -kertoimen mukaisesti. 

Esimerkiksi yksi toimiala voi olla työpaikka ja siellä voi olla edustettavien lukumäärän ja ajankäyttöneuvottelujen tuloksena useampi työsuojeluvaltuutettu saman työpaikan käsitteen alla. 

Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää toiminnallisesti tarkoituksenmukaista aluetta, jossa on huomioitu työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. 

Muualla verkossa

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexissä >