Lausunnot ja kannanotot

Julkisen sektorin eläinlääkintäpalveluita on organisoitava uudelleen, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Palkkausjärjestämän uudistaminen on iso uudistus, jonka vuoksi KT kannattaa siirtymäaikaa vähintään vuoteen 2026 saakka.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. KT on tuonut jo lakiesitysten lausuntokierroksella esiin huolensa henkilöstön saatavuudesta. KT korostaa, että henkilöstön saatavuutta on tarkasteltava kokonaisuutena eikä yksittäisiin lakiesityksiin liittyen.

KT kannattaa esitystä sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan tartuntatautipäivärahaa saisi jatkossa myös, ilman kunnan tai sairaanhoitopiirintartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittamaa eritysmääräystä.

KT kannattaa päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamista ja avoimuusrekisterilainsäädännön tavoitteita ja suhtautuu myönteisesti avoimuusrekisterin perustamiseen. KT kannattaa sitä, että ilmoitusvelvollisuus ei koske kuntia ja hyvinvointialueita ja muita lakisääteisiä tehtäviä hoitavia julkisyhteisöjä tai toimijoita, sillä niiden vaikuttamistoiminta perustuu laissa määriteltyihin tehtäviin ja toimialaan. 

KT pitää perusteltuna sitä, että työehtodirektiivin asettamat minimivaatimukset kansalliselle lainsäädännölle on ehdotettu huomioitaviksi niin, ettei työlainsäädäntöön ehdoteta enempää tai laajempia muutoksia, kuin on välttämätöntä. Osa esitysluonnoksen yksityiskohdista vaativat vielä tarkentamista.

KT kannattaa, että työnantajalle kompensoidaan työntekijän työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia koronatartunnasta ja/tai työntekijän omaehtoisesta erityksestä johtuen, kun työnantaja maksaa palkkaa ko. sairauspoissaolon ajalta. KT kannattaa myös, että oikeus tartuntatautipäivärahaan olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on luotettavasti todettu covid-19-tartunta.

KT ei vastusta nykyisen nimikirjalain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.

KT pitää esitystä pääosin perusteltuna, mutta vaatii, että valtion tulee vastata omavastuuajalta maksettavan työttömyysetuuden rahoituksesta.

KT:n mukaan uuden muutosturvamallin ehdot ja muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen arvon määrittely ja laskentaperusteet ovat perusteltuja. Hyväksyttävän muutosturvakoulutuksen määritelmä on liian rajattu. KT toteaa, että koulutuksen kestoa määräävämpää on sen työllistymismahdollisuukset. Työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutus alkaa mahdollisimman pian. KT kannattaa lisäpäiväoikeuden asteittaista poistamista ja suhtautuu kriittisesti työllistymisvapaan pidentämisen vaikutusta työllisyyttä edistävänä.

KT on antanut Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) raportin ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) V luvussa on perhevapaita koskevat määräykset, joita sovelletaan samalla tavoin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

KT pitää tärkeänä, että esityksen mukaan henkilön tulee itse osoittaa työnantajalle tai palvelujen tuottajalle, että hänellä on riittävä ja tarpeellinen suoja covid-19-tautia vastaan. Esitetyssä 48a §:n 2 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän covid-19-suojan varmistamiseksi. KT pitää välttämättömänä, että työnantajan oikeus käsitellä työntekijöiden ja opiskelijoiden koronarokotussuojaa koskevia tietoja on täsmennetty lakitasoisesti.

KT suhtautuu myönteisesti lakiesitykseen ja kannattaa lain säätämistä nopeasti ja pitkään voimassa olevaksi. Sote-alan työnantajilla tulee olla keinoja turvata sekä asiakkaiden ja potilaiden, että oman henkilöstönsä turvallisuus riittävällä tavalla.

KT toteaa, lausunnossaan että ei pidä säätää sellaisia uusia velvoitteita, joista jo lakia säädettäessä tiedetään, että niitä ei mahdollista noudattaa. Ratkaisuna lain velvoitteiden täyttämiseksi ei voi olla jo palveluksessa olevan henkilöstön töiden uudelleen kohdentaminen siten, että muut palvelutehtävät jäävät hoitamatta tai se, että sosiaalityöntekijöitä rekrytoitaisiin muiden työnantajien palveluksesta.

KT, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Kirkon työmarkkinalaitos KiT ovat antaneet yhteisen lausuman työehtodirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnöstä. Toteamme, että mietinnössä ei ole kaikilta osin mahdollistettu direktiivin sallimassa laajuudessa työmarkkinaosapuolten oikeutta poiketa sääntelystä työehtosopimuksilla. KTyöehtosopimuksilla toisinsopiminen tulee sallia direktiivin sallimassa laajuudessa täysimääräisesti kaikkien niiden ehdotettujen lainsäädäntömuutosten osalta, jotka perustuvat direktiivin 8–13 artikloihin.

KT kannattaa ehdotusta, jonka mukaan työnanantajalle maksettavassa koulutuskorvauksessa otetaan korottavana tekijänä huomioon, jos oppisopimuskoulutuksessa oleva on alle 20-vuotias ja vailla toisen asteen tutkintoa. Korostamme kuitenkin, että koulutuskorvauksen maksamisesta pitää esityksen mukaisesti edelleen olla sopimuksenvaraista.