Usein kysyttyä

Jos vuosiloma on jo ehditty vahvistaa, vuosilomaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Viranhaltijan jo alkanut vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää erityisen painavasta syystä. Lakko voi olla KVTES:ssa tarkoitettu erityisen painava syy.

Vuosiloman keskeyttäminen ja siirtäminen voi koskea sekä lakon piirissä että sen ulkopuolella olevia viranhaltijoita.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle -oppaasta >, s. 48–49

Ilmoitus lakon ajaksi sattuvasta vuosilomasta on vaikutukseton siitä riippumatta, peruutetaanko vuosilomailmoitus erikseen vai ei. Lakon ajalle osuva vuosiloma peruuntuu automaattisesti. Pitämättä jäänyt vuosiloman osuus pidetään myöhemmin.

Esimerkki:

Lakko on ti–su. Työntekijän vuosiloma on vahvistettu ke–ti. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on lakossa ti–su. Työntekijä on vuosilomalla ma–ti. Vuosiloma ke–su peruuntuu automaattisesti ja se pidetään myöhemmin.

Viranhaltijan vuosiloma annetaan alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti lakosta huolimatta, ellei vuosilomaa ole peruutettu tai keskeytetty (KVTES IV 11 § 5 mom).

Takautuvia päätöksiä vuosilomien peruuttamisesta ei voida tehdä.

Viranhaltija on vuosilomallaan, kunnes vuosiloman mahdollisesta keskeyttämisestä on ilmoitettu viranhaltijalle todisteellisesti.

Työntekijä on vahvistetun mukaisesti vuosilomalla, jonka ajalta hänen poissaolonsa perusteena on aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti pidettävä vuosilomaa. Vuosiloma ei siirry.

Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

Esimerkki:

Työntekijän vuosiloma vahvistettu ma–su lakkoviikolle, lakko on ke–ke. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on vuosilomalla ma–su. Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

Kyllä voi.

Vuosiloma keskeytyy viranhaltijan suostumuksella eikä vuosiloman keskeyttämiseen tarvita erityisen painavaa syytä.

Suojelutyörupeamasta maksetaan palkka pääsääntöisesti tuntipalkkana tehdyiltä työtunneilta.

Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään henkilön varsinainen kuukausipalkka mahdollisine ylityö- ja muine työaikakorvauksineen ja poikkeuksellisesti päiväpalkkana.

Suojelutyöstä maksetaan tehtäväkohtainen palkka tai vastaava yleisten palkkausperusteiden mukaisesti.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle -oppaasta >, s 44–45

Lakossa olevilla ei ole oikeutta häiritä tai painostaa työssä olevia eikä estää heidän pääsyään työpaikalle.

Häirintä on rangaistavaa ja tarvittaessa voidaan pyytää poliisin apua tilanteeseen.

• Katso rikoslain 16 ja 24 luku >
   
• Katso poliisilain (872/2011) 1 § >

Anställda som deltar i en strejk har inte rätt att vistas i arbetsgivarens lokaler eller på arbetsgivarens område.

Beslut om tillåtelse att vistas i olika typer av fritidslokaler, till exempel i ett gym, fattas separat med hänsyn till omständigheterna.

De som deltar i en strejk får inte heller hålla möten i arbetsgivarens lokaler.

Työntekijällä on oikeus käyttää lakon aikana työsuhdeasuntoaan.

• Katso työsopimuslaki (55/2001) 13:5 § >

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työnantajaan ei itsessään vähennä tämän työnjohdollisia oikeuksia, vaikka työntekijällä on oikeus kieltäytyä työnantajan hänelle osoittamasta työtaistelun alaisesta työstä (TT 2019:32 ja KKO 2019:35).

Työnantajan oikeus muuttaa yksipuolisesti työvuoroluetteloa toiminnallisin syin perustuu KVTES:n työaikaluvun 28 §:ään eikä edellytä työaikalaissa tarkoitetun hätätyön edellytysten täyttymistä.

Lähtökohtana myös työtaistelun aikana on, että kumpikin osapuoli noudattaa työnantajan laatimaa työvuoroluetteloa ja siihen ei tehdä muutoksia.

Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa kolmella eri perusteella:

1. Työnantajalla on oikeus muuttaa yksipuolisestikin jo vahvistettua työvuoroluetteloa, mikäli työnantajalla on muutokseen perusteltu syy,
2. Työntekijän suostumuksella työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa mistä tahansa syystä
3. Työvuoroluettelon muutosintressi voi olla myös työntekijälähtöinen, mutta muuttaminen on työnantajan harkittavissa ja päätettävissä.

Työvuoroluettelon muuttamiseen tarvitaan aina joko työntekijän suostumus tai yksipuolisesti muutoksia tehtäessä perusteltu syy. Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluetteloa muutettaessa harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

KVTES- ja SOTE-sopimuksen III luvun 28 §:n 2 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. 

Työtuomioistuin on tuomioissaan katsonut, ettei työnantajalla ole oikeutta työvuoroluettelon muuttamiseen enää työvuoron aikana. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä olevienkin työvuoroluetteloa voidaan yksipuolisesti muuttaa, jos toiminnan järjestäminen sitä vaatii.

Työnantajan pitää kaikissa tilanteissa tarvittaessa pystyä näyttämään se, että työvuoroluetteloa oli perusteltua muuttaa.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeutensa perusteella oikeus tapauskohtaisesti tehdä tulkinta siitä, onko käsillä KVTES:n tai SOTE-sopimuksen mukainen perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen.

Katso myös työtuomioistuimen ratkaisusta TT 2013:14 työvoiman muutokseen ja toiminnan turvaamiseen liittyvät perusteet.

Kuntatyönantaja-lehden 2/2013 artikkelissa avataan tarkemmin tätä kysymystä.

• Työnantajalla oli työtaistelun päätyttyä oikeus muuttaa työvuoroluetteloita, Kuntatyönantaja-lehti 2/2013 >
   
• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Oikeuskäytäntöä

• TT 2007:47: työnantajalla ei ole oikeutta työvuoroluettelon yksipuoliseen muuttamiseen enää työvuoron aikana >
   
• TT 2013:14: Potilas- ja asiakasmäärien laskemisesta johtunutta työn vähenemistä voidaan pitää sellaisena toiminnallisena syynä, joka esillä olevassa tilanteessa on oikeuttanut työnantajan muuttamaan työvuoroluetteloita >
   
• TT 2014:26: Työnantaja ei saanut ilman työntekijän suostumusta muuttaa työntekijän työvuoroluettelon mukaista työvuoroa sitä pidentämällä sen jälkeen, kun työvuoro oli alkanut tai työntekijä oli saapunut kyseiseen työvuoroon >
   
• TT 2019:42: työnantajalla oli oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa >
   
• TT 2020:39: työntekijöiden ilmoitettua ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta, työnantajan ohjetta olla muuttamatta työvuoroluetteloita työntekijöiden pyynnöstä ei pidetty työtaistelutoimena >

Työnantaja päättää palvelujen antamisesta ja hoidon tarpeesta ottaen huomioon lainsäännökset, lääketieteelliset periaatteet ja hoitokäytännöt erilaisissa olosuhteissa.
 
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollossa on työtaistelun aikana huolehdittava ainakin niistä potilaista,
 

• jotka ovat välittömän tai kiireellisen (1–7 vrk) tutkimuksen ja hoidon tarpeessa
   
• joiden terveydentila ilman välittömästi tai kiireellisesti suoritettua tutkimusta tai hoitoa oleellisesti heikkenee tai siinä voi syntyä palautumattomia muutoksia
   
• joiden terveydentila edellyttää tutkimuksien tai hoidon jatkamista keskeytyksettä asianmukaisessa hoitopaikassa.
   
• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 2.3.2022.

Työaikalain 19 §:ssä on säädetty hätätyöstä seuraavasti:

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.

Hätätyö antaa oikeuden jättää tilapäisesti noudattamatta muun muassa työaikalaissa säädettyjä lepoaikoja ja työajan enimmäismäärää. KVTES:n III luvun 17 §:n mukaan tällaisissa työaikalain 19 §:n mukaisissa tilanteissa ja edellytyksin saa säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

Mikäli syntyy tilanteita, joissa hätätyön käytön edellytykset täyttyvät, hätätyö on mahdollista.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työaikalain 19 §:n määräystä hätätyöstä, on työaikalain 44 §:n mukaan tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon.

Vastaus on julkaistu 1.10.2018 ja sitä on päivitetty 17.3.2021 ja 2.3.2022.

Tällaisessa tilanteessa lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta. Palkka pidätetään lakkopäiviltä.

Esimerkki lomarahan laskemisesta

Työntekijän vuosilomaoikeus on 38 vuosilomapäivää ja hänelle on vahvistettu viiden päivän loma maanantaista 11.10.2020 sunnuntaihin 18.10.2020. Lakko alkaa maanantaina 19.10.2020 eli välittömästi vahvistetun loman jälkeen.

KVTES:n IV luvun 18 § 1 momentin perusteella täyden lomarahan suuruus on 1 800,00 euroa.

Tässä tapauksessa lomarahan suuruus määräytyy niin, että lomarahaa ei makseta työntekijän loman osalta KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momentin mukaisesti. Tätä sopimuskohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa loma alkaa välittömästi lakon jälkeen tai lakko alkaa välittömästi loman päättymisen jälkeen.

Näin ollen vähennettävän lomarahan määrä lasketaan sopimusmääräykseen kirjatulla kaavalla eli

lomanosaan sisältyvät vuosilomapäivät / ansaitun vuosiloman pituus x lomarahan kokonaismäärä =
5 / 38 x 1 800,00 = 236,84 euroa.

Jos edellä mainittu työntekijä on lakossa maanantain 19.10.2020 ja tiistain 20.10.2020, palkka pidätetään kahden päivän osalta. Jos työntekijä on lakossa maanantain 19.10. ja tiistain 20.10., maksetaan lokakuulta 29/31 työntekijän varsinaisesta palkasta. Katso KVTES:n tai SOTE-sopimuksen II luvun 19 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.

• Lisätietoja KT:n Ohjeita työtaistelun varalta -opaasta >, s. 51–52.

Vastaus on julkaistu 6.11.2018 ja sivua on päivitetty 15.4.2021 ja 2.3.2022.

Työsuhteisia työntekijöitä koskeva lakko tai muu työtaistelutoimenpide (esimerkiksi poliittinen lakko), joka ei kohdistu voimassa oleviin työehtosopimuksiin, ei ole työrauhavelvollisuuden vastainen eli se on laillinen toimenpide. Viranhaltijoiden osalta poliittiset työtaistelut ovat laittomia.

Poliittista työtaistelua ei koske laissa säädetty kahden viikon ennakkoilmoitusvelvollisuus.

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.

Työvuoroluettelo suunnitellaan täyteen säännölliseen työaikaan.

Työvuoroluetteloon ei suunnitella ylityötä, mutta ylitöiden tekemisestä voidaan toki erikseen sopia.

Pelkkä työvuoroluettelon tiedoksi antaminen ei tarkoita, että työntekijä on suostunut ylityöhön. Työnantajan tulee tarvittaessa osoittaa, että ylityöstä on sovittu.

Mikäli työntekijä ei ylityökieltoon vedoten suostu ylityöhön, tätä ei voitane katsoa työstä kieltäytymiseksi.

• Katso myös muut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät usein kysytyt kysymykset >

Vastaus on tarkistettu 2.3.2022.