Usein kysyttyä

Ns. neutraliteettiperiaatteen mukaan työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä tai viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan laillisen lakon alaisia tehtäviä, vaan hän voi kieltäytyä tekemästä sellaisia lakon alaisia tehtäviä, joita hän ei tavanomaisestikaan tee.

Työntekijä tai viranhaltija on kuitenkin velvollinen tekemään kaikki normaalit työtehtävänsä eli samoja tehtäviä kuin muutoinkin sekä vastaavassa laajuudessa muita, tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä, joita hän on tehnyt myös normaaliaikana.

Kieltäytymisoikeus edellyttää, että laillisen lakon rajat ovat selvät.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle- oppaasta >, s. 34

Osittaisella lakolla tarkoitetaan sitä, että kieltäydytään suorittamasta osaa työtehtävistä.

Viranhaltijat eivät voi olla osittaisessa lakossa. Työntekijät sen sijaan voivat olla osittaisessa lakossa.

Työnjohto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus) on yksinomaan työnantajalla työtaistelutilanteessa.

Mikäli työnjohto-oikeutta käyttävä työnantajan edustaja osallistuu lakkoon, tulee työnjohto-oikeus lakon ajaksi siirtää lakon ulkopuolelle jäävälle henkilölle.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle -oppaasta >, s. 23 ja 31

Ei makseta.

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä.

Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena on lakko, ei sairausloma.

Työoikeudessa vakiintuneesti sovelletun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan eri perusteista johtuvan poissaolon vaikutuksia arvioidaan sen poissaoloperusteen nojalla, joka on alkanut ensimmäisenä. Ratkaisevaa on se, milloin ja millä perusteella työntekijä on jäänyt pois työstä.

Lakkoon osallistuva työntekijä tai viranhaltija on sairastunut vasta lakon alkamisen jälkeen, joten poissaolon perusteena lakon aikana on lakko, ei sairausloma. Työntekijä on lakossa sen päättymiseen saakka.

Työntekijälle tai viranhaltijalle maksetaan sairausajan palkka lakon päättymisestä lukien, mikäli palkallisuuden edellytykset täyttyvät (KVTES:n V luvun 1 § ja 2 §).

Harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myöntäminen lakkoon osallistuville viranhaltijoille tai työntekijöille ei ole tarkoituksenmukaista.

Jos viranhaltijan tai työntekijän osallistuminen lakkoon on jo tiedossa virka- tai työvapaahakemusta käsiteltäessä, vapaata myönnetään vain lakon alkamisajankohtaan saakka.

Perhevapaa alkaa myönnetyn päätöksen mukaisesti.

Henkilön katsotaan olevan perhevapaalla myös lakon alkamisen jälkeen. Jos vapaa päättyy lakon vielä kestäessä, katsotaan henkilön olevan vapaalla siihen saakka, kunnes vapaa päättyy. Tämän jälkeen henkilö on lakossa.

Perhevapaan palkallisuus määräytyy KVTES:n V luvun 7 §:n ja 8 §:n mukaisesti.  

Jos vuosiloma on jo ehditty vahvistaa, vuosilomaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Viranhaltijan jo alkanut vuosiloma voidaan siirtää tai keskeyttää erityisen painavasta syystä. Lakko voi olla KVTES:ssa tarkoitettu erityisen painava syy.

Vuosiloman keskeyttäminen ja siirtäminen voi koskea sekä lakon piirissä että sen ulkopuolella olevia viranhaltijoita.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle -oppaasta >, s. 48–49

Ilmoitus lakon ajaksi sattuvasta vuosilomasta on vaikutukseton siitä riippumatta, peruutetaanko vuosilomailmoitus erikseen vai ei. Lakon ajalle osuva vuosiloma peruuntuu automaattisesti. Pitämättä jäänyt vuosiloman osuus pidetään myöhemmin.

Esimerkki:

Lakko on ti–su. Työntekijän vuosiloma on vahvistettu ke–ti. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on lakossa ti–su. Työntekijä on vuosilomalla ma–ti. Vuosiloma ke–su peruuntuu automaattisesti ja se pidetään myöhemmin.

Viranhaltijan vuosiloma annetaan alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti lakosta huolimatta, ellei vuosilomaa ole peruutettu tai keskeytetty (KVTES IV 11 § 5 mom).

Takautuvia päätöksiä vuosilomien peruuttamisesta ei voida tehdä.

Viranhaltija on vuosilomallaan, kunnes vuosiloman mahdollisesta keskeyttämisestä on ilmoitettu viranhaltijalle todisteellisesti.

Työntekijä on vahvistetun mukaisesti vuosilomalla, jonka ajalta hänen poissaolonsa perusteena on aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti pidettävä vuosilomaa. Vuosiloma ei siirry.

Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

Esimerkki:

Työntekijän vuosiloma vahvistettu ma–su lakkoviikolle, lakko on ke–ke. Mitä tapahtuu lakkoon osallistuvan työntekijän vuosilomalle?

Vastaus:

Työntekijä on vuosilomalla ma–su. Työntekijä voi jäädä lakkoon vuosilomansa päätyttyä.

Kyllä voi.

Vuosiloma keskeytyy viranhaltijan suostumuksella eikä vuosiloman keskeyttämiseen tarvita erityisen painavaa syytä.

Suojelutyörupeamasta maksetaan palkka pääsääntöisesti tuntipalkkana tehdyiltä työtunneilta.

Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään henkilön varsinainen kuukausipalkka mahdollisine ylityö- ja muine työaikakorvauksineen ja poikkeuksellisesti päiväpalkkana.

Suojelutyöstä maksetaan tehtäväkohtainen palkka tai vastaava yleisten palkkausperusteiden mukaisesti.

• Katso lisätietoja Ohjeita työtaistelun varalle -oppaasta >, s 44–45

Lakossa olevilla ei ole oikeutta häiritä tai painostaa työssä olevia eikä estää heidän pääsyään työpaikalle.

Häirintä on rangaistavaa ja tarvittaessa voidaan pyytää poliisin apua tilanteeseen.

• Katso rikoslain 16 ja 24 luku >
   
• Katso poliisilain (872/2011) 1 § >

Anställda som deltar i en strejk har inte rätt att vistas i arbetsgivarens lokaler eller på arbetsgivarens område.

Beslut om tillåtelse att vistas i olika typer av fritidslokaler, till exempel i ett gym, fattas separat med hänsyn till omständigheterna.

De som deltar i en strejk får inte heller hålla möten i arbetsgivarens lokaler.