Teknisten sopimuksen 1.7.2015 paikallisen järjestelyerän laskenta

Paikallinen järjestelyerä 1.7.2015

Teknisten sopimuksessa toteutetaan 1.7.2015 paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus on 0,29 prosenttia TS:n palkkasummasta.

Jollei järjestelyerän kohdentamisesta päästä yksimielisyyteen, maksetaan paikallinen järjestelyerä tasasuuruisena prosentuaalisena yleiskorotuksena. Tarpeettomien neuvottelujen välttämiseksi on paikallisesti syytä selvittää jo ennalta, haluaako joku paikallisista neuvotteluosapuolista toteuttaa 1.7.2015 palkantarkistukset nimenomaan yleiskorotuksena.

Yleiskorotusvaihtoehdossa korotetaan 0,29 prosentilla tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää ja erillislisää.

Paikalliset järjestelyerät kohdennetaan paikallisen palkkausjärjestelmän puitteissa tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin. Järjestelyerän kohdentaminen tehtäväkohtaiseen palkkaan ei vähennä erillislisää.

Neuvottelut paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta kannattaa käynnistää hyvissä ajoin.

Paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä palkkasumma

Paikallinen järjestelyerä lasketaan mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta TS:n palkkasummasta.

Palkkasumma ei saa sisältää samoja palkaneriä useampaan kertaan tai useammalta ajanjaksolta (esimerkiksi takautuvat palkanerät).

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta lomarahoja, lomakorvauksia, mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita tai tms. tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä. Palkkasummaan lasketaan myös sijaisten ja muiden määräaikaisten sekä osa-aikaisten palkat.

Heijastukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin

Automaattiset eli prosentuaaliset palkanlisät korottuvat samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuu. Esimerkiksi ammattialalisä on 4 % tai 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja työaikakorvausten tuntihinnan laskentapohjana on varsinainen palkka.

Tehtäväkohtaisen palkan/varsinaisen palkan korottuessa ei-automaattiset eli euromääräiset palkanlisät (kuten esim. luontoisedut) pysyvät ennallaan.

Heijastusvaikutukset tulee ottaa huomioon kustannuslaskennassa, jotta sovittu kustannusvaikutus ei ylity eikä alitu. Tehdyt sopimusratkaisut heijastuvat suoraan kuntatalouteen.

Oikeita lopputuloksia on vain yksi eli sovittu kustannusvaikutus 0,29 % palkkasummasta. Oikeaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päätyä usealla eri laskutavalla.

Järjestelyerän suuruus voidaan siten laskea esimerkiksi varsinaisista palkoista, kokonaisansioista tai jostain muusta ansiokäsitteestä. Korotusten heijastusvaikutukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin on otettava huomioon laskentatavasta riippumatta. Järjestelyerän kustannusvaikutuksen palkkasummaan tulee sisältää em. heijastusvaikutukset.

Järjestelyerän laskeminen tehtäväkohtaisista palkoista ei ole suositeltavaa, jos erää käytetään myös henkilökohtaisiin lisiin.

Jos 0,29 %:n järjestelyerä lasketaan euromääräisenä kokonaisansioiden tai varsinaisten palkkojen palkkasummasta, ei tätä eurosummaa voida siirtää sellaisenaan tehtäväkohtaisiin tai henkilökohtaisiin lisiin. Tällöin jäisi ottamatta huomioon korotusten heijastus työaikakorvauksiin ja muihin ns. automaattisiin eli prosentuaalisiin lisiin ja kokonaiskustannusvaikutus ylittyisi.

Esimerkkejä paikallisen järjestelyerän 0,29 % laskemisesta

Esimerkeissä korotukset on yksinkertaisuuden vuoksi viety vain yhden yksittäisen henkilön palkkaan. Käytännössä korotusten suuruus ja kohdentaminen esimerkiksi tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin yleensä vaihtelevat henkilöittäin.

Oikea laskutapa

Esimerkki 1.
Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,29 % esimerkiksi toukokuun 2015 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 7,92 € (2 730 x 0,29 / 100 = 7,92 €). Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan kuitenkin korottaa vain 6,26 € ((2 000 / (2 000 + 160)) x (2 330 / 2 730) x 7,92 = 6,26 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity. Korotetaan tällä euromäärällä tehtäväkohtaista palkkaa. Esimerkissä on nyt huomioitu korotuksen heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,29 % eli 7,92 €.

Esimerkki 2.
Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,29 % esimerkiksi toukokuun 2015 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 7,92 € (2 730 x 0,29 / 100 = 7,92 €).  Henkilökohtaista lisää voidaan kuitenkin korottaa vain 6,76 € ((2 330 / 2 730) x 7,92 = 6,76 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity. Korotetaan tällä euromäärällä henkilökohtaista lisää. Esimerkissä on nyt huomioitu korotuksen heijastus työaikakorvauksiin. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,29 % eli 7,92 €.

Väärä laskutapa

Esimerkki 3.
Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,29 % esimerkiksi toukokuun 2015 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 7,92 € ja tällä euromäärällä korotetaan a) kohdassa tehtäväkohtaista palkkaa ja b) kohdassa henkilökohtaista palkkaa. Esimerkissä jäi ottamatta huomioon järjestelyeräkorotuksen heijastus ammattialalisään ja työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkin a) kohdassa 0,08 %-yksiköllä ja b) kohdassa 0,05 %-yksiköllä.

Dokumentoi ratkaisut

Paikallisia järjestelyeriä koskevat ratkaisut tulee dokumentoida. Erien perusteiden, käytön ja kohdentamisen dokumentointi tukee myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteuttamisen seurantaa. KT tiedustelee vuosittain miten paikalliset järjestelyerät on käytetty.

Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta ja toimii virkavastuulla.

Tueksi järjestelyeräneuvotteluihin

Palkkatietoja kuntakoon mukaan lokakuulta 2013. (Tilastot-sivulla)

TS:n keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat ja niiden desiilit, lokakuu 2013 (Tilastot sivulla)