KVTES:n paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 – ohjeet, esimerkit ja mallilaskuri

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkasummasta.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta ja neuvottelumenettelystä on määräykset KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä.

Järjestelyerän laskentaan liittyviä ohjeita ja esimerkkejä on puolestaan annettu KT:n yleiskirjeessä 12/2020.

Myös muiden sopimusalojen laskentaohjeita päivitetään syksyn aikana KT:n verkkosivuille.

• Tutustu järjestelyerän laskentaan liittyviin ohjeisiin ja esimerkkeihin KT:n yleiskirjeessä 12/2020 >

KVTES:n 1.4.2021 paikallisen järjestelyerän kustannusten mallilaskuri ja sen käyttöohje

KT on tehnyt kuntatyönantajille yksinkertaisen Excel-laskurin, joka tarjoaa yhden malliesimerkin siitä, miten paikallisen järjestelyerän kustannuksia voidaan laskea KVTES:ssa. Laskuri ei sisällä monimutkaisia kaavoja tai makroja, vaan kaikki perustuu perusmatematiikkaan. Kuntatyönantajat voivat käyttää laskuria mallina räätälöidessään mahdollisia omia kustannuslaskureitaan. 

Mallilaskurin perusperiaatteet ja käyttöohjeet

Kustannuslaskurin periaatteena on, että kun tehtäväkohtaisia palkkoja ja/tai henkilökohtaisia lisiä korotetaan, laskuri laskee uudet palkat ja vertaa näitä nykyisiin palkkoihin.

Uusien ja vanhojen kokonaisansioiden palkkasumman erotus on siis yhtä kuin järjestelyerän kustannus kuukaudessa – tässä tapauksessa 0,8 %.

Laskurissa käytettävissä oleva kustannus näkyy vasemman puoleisessa sinisessä laatikossa ja toteutunut kustannus oikean puoleisessa sinisessä laatikossa. Näiden kustannusten on oltava yhtä suuria.

Mallissa on otettu huomioon, että kaikki tehtävät, jotka ovat työn vaativuudeltaan samanarvoisia korottuvat yhtä paljon eli kun yhtä korotetaan, niin muutkin korottuvat automaattisesti saman verran.

Tämä helpottaa laskentaa, kun korotusta ei tarvitse laittaa kuin yhteen kohtaan. Taulukossa tämä tehtävä on merkitty (*):llä.

Älä siis laita korotusta muihin vaativuudeltaan samanarvoisiin tehtäviin.

Tehtäväkohtaisen palkan korotus laitetaan vain vihreällä pohjalla oleviin soluihin.

Henkilökohtaisen lisän korotus annetaan puolestaan jokaiselle henkilölle yksilökohtaisesti.

Huomaathan, että mallilaskurissa henkilö 2 on osa-aikainen ja hänen osa-aikaprosenttinsa on 60. Tämä on otettu huomioon laskurissa valmiilla kaavalla.

Automaattiset ja ei-automaattiset lisät

Työkokemuslisä ja esimerkiksi työaikalisät ovat ns. automaattisia eli prosentuaalisia lisiä. Työkokemuslisä korottuu automaattisesti samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka korottuu. Työaikalisät korottuvat automaattisesti samassa suhteessa kuin varsinainen palkka korottuu.

Esimerkiksi määrävuosilisä ja muut ns. ei-automaattiset lisät eli euromääräiset lisät eivät korotu, vaikka tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuisikin. Tästä syystä varsinaisten palkkojen palkkasumma korottuu hivenen enemmän (tässä malliesimerkissä 0,81 %) kuin kokonaisansioiden palkkasumma.

Mallissa käytetyt palkanlisät

Malli perustuu yksilöaineistoon, jossa palkanlisät on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:

1. Tehtäväkohtainen palkka
2. Henkilökohtainen lisä
3. Työkokemuslisä 0 %, 3 % tai 8 % (automaattinen eli prosentuaalinen lisä, korottuu automaattisesti samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka)
4. Muut varsinaisen palkan lisät eli syrjäseutulisä, kielilisä, rekrytointilisä, luottamusmieskorvaus ja työsuojeluvaltuutetun korvaus (ei-automaattisia eli euromääräisiä lisiä)
5. Varsinainen palkka (kohdat 1–4 yhteensä)
6. Muut kuin kohdan 4 euromääräiset lisät, esimerkiksi hälytysraha
7. Työaikakorvaukset (automaattisia eli prosentuaalisia lisiä, korottuvat automaattisesti samassa suhteessa kuin varsinainen palkka korottuu)
8. Kokonaisansio (kohdat 5, 6 ja 7 yhteensä)

Ryhmittelyn voi tehdä myös tarkasti palkkatekijöittäin, esimerkiksi kaikki työaikakorvaukset erikseen.

Tutki malliin tehdyt yksinkertaiset laskukaavat. Älä muuta kaavoja, muuten laskuri ei enää laske oikein!

KT:n työmarkkinatutkimus neuvoo kuntatyönantajia eri sopimusten kustannuslaskennassa seuraavasti:

• KVTES ja TS: johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti
• TTES ja LS: tutkimuspäällikkö Mika Juutinen ja 1.1.2021 lähtien työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho
• OVTES: työmarkkinatutkija Riikka Krause